Unohdin mennä nukkumaan,
tunteet vain jotenkin taas
kohosivat vuorovetenä pääni ylle,
jäin vedenalaiseen maailmaan
ja annoin värien virrata
itseni läpi
Pienet kirjavat kalat kyljissäni
kellun lämpimässä kohdussa,
itkinkin kai vähän
ja lohtu on kaikkialla ympärilläni
En ole pitkään aikaan
osannut asetella tunteitani sanoiksi
ilman että rivit olisivat haltiatarkummin taikasauvalla
herätetty eloon halveksumaan kirjoittajansa
ikävää, surua tai onnea,
mikä kulloinkin sai
pienet kirjavat kalat kirjoittamaan
Vihdoin rentous on painona minussa,
kuitenkin tunnen jonkin lepattavan sisälläni,
kutittelevan lapaluita kuin puhkeavat perhossiivet
Painovoimakin haluaa minun lentävän,
kastan kasvoni ilmaan,
vedän keuhkontäydeltä itseeni onnea
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Olen lueskellut myös näitä aikaisempia tuotoksiasi; mm. anteeksi,läsnä, äärellä, etäällä...ja olen melko haltioitunut lukemastani. Näissä on niin paljon samanlaista tai samahenkistä tapaa käsitellä asioita kuin omissani ja ehkä ne siksi tuntuvat helpoilta lähestyä ja tuottavat mielihyvää lukiessa.
Tapa etsiä ja tutustautua maailmaan ja itseensä. Teitä ja tarinoita on monia, toivotan loistavaa tulevaisuutta kaikille uusille kertomuksille.
Sivut