Musta on aina tuntunu siltä,
että mun pitäis etsiä jotaki.
En oikein koskaan oo tienny,
mitä multa ees vois puuttua.
Muttemmä pystyny välittää,
ku mä luulin ettemmä osaa.
Mä halusin ensi olla jotai,
jos joku sanois sen mulle.
Pitäs löytää ittensä ekaks,
vaan sillon mut vois nähä.
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Huikea itsetutkistelusta kertoileva runo. Todella uskomattoman hieno. Ensin todellakin on löydettävä oma itsensä.
Aivan mahtava runo.
Hyvä. Jokaisella on tarve tulla tietyllä tavalla nähdyksi ja löydetyksi. Itsensä kokoiseksi kasvaminen saattaa kyllä viedä aikaa. Joskus siinä sivussa halu piiloutua maailmalta saattaa ajoittain saada mielen jopa vaikeuksiin, mutta lopputulos on kyllä sen arvoista. Hieno runo itsen etsimisestä.
Itsensä löytäminen on tärkeintä mutta se on myös vaikeinta ja itsensä voi kadottaa uudelleen. Hienoa pohdintaa
Sanotaan että etsivä löytää mutta ei se aina paikkaansa piä, etenkään jos ei ole edes varmuutta mitä sinun halutaan löytävän tai itsellä tietoa mitä haluaa tai ei halua löytää.
Niinhän se on. Tykkäilen.
Samaa ajatellu itsekkin. Pisti ajattelmaan, etenkin viimeiset rivit.
Pidin.
Tää oli vaan nin hyvää pohdintaa...
ei mitään lisättävää.
Peijakas - hyvä veto ja oivaltavaa etsintää !
tää oli todella hyvä runo, pidin paljon. Hienosti sanottu! :)
Aika jännä! Mutta niin totta! :)
Otsikossa hyvä moniulotteinen kysymys. Ensimmäinen säkeistö kuvaa hyvin ihmisen tilannetta yleisestikin, eksistentiaalista kyselyä tarkoituksentunteen, mielekkyyden perään. Pitää löytää itsensä sellaisena kuin on. Mutta ihminen sellaisena kuin on, on aina suhteessa myös toisiin, olemassaolon syvämerkityksiin(kin). Jos on olemassa jotain ihmisestä riippumatonta Korkeampaa, pystyykö ihminen ilman sen/Hänen apua löytämään/näkemään itsensä, sellaisena kuin on? Onko "Jumala" läheisen, puuttuvan ihmissuhteen korvike vai voiko ihmissuhde, sen jumalointi, olla Jumalan korvike? Niin, mitä itse asiassa etsimme ja mitä luulemme etsivämme, ja mikä estää löytämästä? Tykkään runostasi. Siinä on jotain herkkää, lähes intiimiä kyselyä, joka tulee iholle. Muistuttaa oikeiden vastausten tärkeydestä. Jos niitä on edes olemassa. Minä uskon että on.
Usein sitä vaan on itseltään hukassa.
Hienoa kerrontaa. Upea pohtiva runo!
etsintä käynnissä minullakin, samaistuin hienoon runoon.
Hyvin mietitty!
Eipä tähän oo lisäämistä minullakaan! Kiitos runosta vain.
Itsensä löytäminen on matka. Sen jälkeen ei itseään tarvitse enää etsiä, saa kuunnella omaa ääntään.
hyvä, pohdiskeleva runo.
hienoa kerrontaa.
Tie minuuteen voi olla mutkainen ja kivinen.
Sivut