Tunnelit

Tämä on hieno, kuvaa tunnelielämää onnistuneesti. Kielellisesti tykkään ekasta säkeistöstä, mutta toiseksi viimisestä en, varmaanki tuon tylsähkön sanaparin "itsensä toteutus" takia. Runon lopussa vähän yllätyin, että "sinä" tuli mukaan, ja tuntuu, että runona tämä toimisi paremmin ilman "sinää", jolla nyt on hirveän tärkeä rooli. Kokonaisuutena tämä on kuitenki onnistunu ja pysäyttää ajattelemaan.

Tää antoi jollakin tavalla toivoa, vaikka onkin täysin tuntemattoman ihmisen kirjoittama. Itsellä taitaa tälläkin hetkellä olla menossa tuo tunneli-vaihe, mutta ehkäpä sitä valoakin sieltä alkaisi jossain vaiheessa näkymään. Lopussa oli rauhallinen tunnelma, ja se päätti runon mukavasti. Lisäksi oli kiva lukea tuo sun oma kommentti tästä runosta; aika usein ihmiset vaan tyytyy kommentoimaan kirjoituksiaan tyylin "tämmöinen tämä" (mihin olen itsekin valitettavasti sortunut).

Hienoa pohdintaa..Upeasti kirjoitettu!

Käväisin lukemassa runojasi ja tämä kolahti varsin lujaa. Tiedä sitten miksi. Ei kai aina tarvitsekaan tietää.

Päämäärä on hyvä olla tai voi hukkua pimeyteen ja harhakuviin itsestä.
En oikein osaa sanoa muuta kuin että hienosti kirjoitat ja kuvaat asioita, eheää ja selkeää tekstiä :)

Kipujen kautta kasvamme vahvuuteen ja varmuuteen.

Hyvin toimiva kokonaisuus. Havainnollinen, kieleltään selkeä ja pysäyttävä pohdiskeluineen. Pidän.

Tämä on hieno, selkeä teksti. Tykkään, kun kirjoitat ja analysoit omaa elämääsi. Se vaatii rohkeutta.
Tunnelin päässä on ollut hän, ja varmasti vielä hänet tavoitat.

Ikäänkuin ei osaisi kulkea kuin putkinäöllä, jota runoo kuvaa hyvin.
Lopussa on sellaista itsensä kasvun pohdintaa...mikä antaa runolle lisää sekoitetta - pohdiskeltavaa lukijalle.

Tätä pitää lukeaan monesti jotta kaikki sanat saavat merkityksen. Siinä oletkin mielestäni onnistunut erittäin hyvin - jokaisella sanalla paikkansa eikä mitään liikaa. Tämä oli jotenkin kerronnallinen - kuin tarina - sitä se kai olikin? Hieno jokatapauksessa. Teema kiehtova...valo ja pimeys...

Tällä toit valoa tähän omaan aamuuni
ja pimeään tunneliini... kiitos tästä!

Kaunista ja tunnelmallista!

pimeässä on liian mustaa,jotta näkisi ne muut kulkijat...luulen niin, koska ei aina ole ollut valoa. Hyvä runo!

Olemme ajattoman kirkkauden valopiirissä.

Yksinaisyys on pimeys, rakkaus pimeeyden loppu, kaunis.

Runosi on kaunis ja koskettava,surullinen...
Uskoisin että,hyvin monilla on sama tilanne,et välillä ollaan pimeässä tunnelissa,nähdään valoa ja taas tunnelissa,vuorotellen...

Jotenkin mitäänsanomaton.
Ehkä en vain saanut kiinni.

Mielenkiintoinen aikamuoto tuossa viimeisessä säkeessä, olet ollut.

Ihan hyvä tämä on.

Taidokas kuvaus ponnistelusta hankalasta tilanteesta selvyyteen! Hyvää syntymäpäivää!

Osut siihen, minkä kanssa varmasti me kaikki tasapainoilemme. Pidän oivalluksistasi.

Upeaa kerrontaa elämästä. On pimeitä ja valoisia hetkiä, vastaantulevillakin, kai.
Herääminen valoon pitkän pimeyden jälkeen on aina ravisteleva kokemus.
Ihana lukuelämys.

Juuh.. hyvä että sait kirjoitettua tän valmiiksi.
Tuo mieleen oman aallonpohjan ja toisaalta muutaman elämäni parhaista hetkistä.
Jos jostain on pakko valittaa niin vikisen siitä ettei oo mistä valittaa :)
Kiitos ja kumarrus.

Pohtivalla sävyllä kuljetat tämän runosi tarinan sujuvasti läpi runon. Hyvä.