Lähellä piti,
ehkä liikaakin.
Toivoin niin kovasti,
että se olisit sinä.
Viime kerrasta huonosti oppineena
se tuli taas kerran kuitenkin tehtyä.
Vaikka aivan kiinni pääsinkin,
olisin halunnut paljon lähemmäs.
Se ei muka edes merkinnyt mitään,
vaikka kädenjälki jäikin muistoihini.
Tuntuihan se silloin vielä hyvältä,
kunnes totuus käänsi sen ylösalaisin.
Sain jälleen huomata,
etten se ole minä.
Mutta totta tosiaan,
läheltä piti.
Selite:
Teksti puhukoon tällä kertaa puolestaan, koska noin se vaan menee... (09.11.05)
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Tuttuja tunteita havaittavissa. Paljon kertoo tämä runo
Koskettava runo. Hyvin kuvattu. "Vaikka aivan kiinni pääsinkin, olisin halunnut paljon lähemmäs." Hyvä lopetus.
Hmh. Mitäs tähän sanoisi, liikuttavahan tää on...
Mielenkiintoinen/jännä kokonaisuus, tämän voisi tulkita monella tapaa.. Hyvä aihe/teos/runo!
Puhutteleva runo. Kivoja kielikuvia.
Noin sitä käy. Ja joskus turhankin usein. Pitäisi pystyä estämään nuo kämmenet, jotka yrittävät painaa jälkensä, ennen kuin voi olla varma että niiden jälki ei loppujen lopuksi vain satuta. Kaunista.
Surullinen,koskettava...
Tuntuu tutulta... Tässä on vähän ehkä luovuttamisen makua, sellasta haikeaa.
"Vaikka aivan kiinni pääsinkin,
olisin halunnut paljon lähemmäs"
Tuosta kohdasta pidin eniten.
Elämä on joskus katkeransuloista kuten tämä runokin...
Etsimällä löytää, sanotaan.. Mutta toisaalta tuntuu, että liikaa etsiessään, ajautuu aina vain kauemmas.
Paljon herättää ajatuksia riipaiseva tekstisi. Kiitos.
Hyvä runo, joka sopii pettymykseen rakkaudessa ja itse asiassa aika moneen muuhunkin läheltäpiti- juttuun. Minä luen tätä kertomuksena yhden illan jutusta, sellaisesta josta runon minä olisi toivonut kehittyvän enemmänkin. Fyysisesti oltiin kyllä liki, mutta henkisesti kilometrien päässä, ilmeisesti myös itsestä.
Runo tuo esiin sen, kuinka tyhjältä olo voi tuntua kun henkinenyhteys jää puuttumaan, ja toisaalta käännettynä se kertoo myös siitä, ettei fyysistä yhteyttä tarvitse edes välttämättä olla, silloin kun ollaan hengessä yhdessä. Silloin ei välttämättä tarvita kouriintuntuvaa todistetta siitä, että toinen on läsnä..
No pitkä selostus, joka saattaa mennä metsään ja rutkasti, mutta näitä tuntoja tämä runo minussa herätti.
Hyvä, tunteita ja ajatuksia liikkeelle saava runo. Pidän tästä kyllä, vaikka se saakin mielen aika haikeaksi.
Viisasta tekstiä hyvällä kerronnalla, hienoa.
Tässä on jotain semmoista "yrittänyttä ei laiteta" fiilistä, vaikka totuus käänsikin ylösalaisin hyvänolon tunnetta. Silti jäi optimistinen ja jotenkin mainio pohjavire, vaikka runo olisikin masentuneen oloisena kirjoitettu.. jännä.
tämä oli niin totta minunkin elämässäni.. niin lähellä mutta silti saavuttamattomissa. välillä on niin lähellä ettei lähemmäksi uskoisi pääsevänsäkään, mutta hetken päästä huomaakin sen valtavan välimatkan..usein liian myöhään pelastaakseen itsensä..
Kuten tuossa edellä todettiin.
Etsimällä löytää, joskus voi olla parempi lopettaa etsiminen ja ja antaa tulevaisuuden tuoda - etsimättä.Hienosti kirjoitettu
Sivut