Kyydin vaihdos

Matkaoppaat ovat joskus pyrkimässä kyytiin. Heidän kanssaan voi matka taittua hupaisasti.

Niin fillistelen tällä runolla että kyyneleet virtaa pitkin tajunnan valtavirtaa.Hieno.

Joskus sitä pitää vaihtaa kyytiä, jotta pääsee sinne minne haluaa.
Eikä päätöksiään kannata jälkikäteen katua. Ei se päätöstä miksikään muuta.

Tulipas tästä mieleen jokin kyyti johonkin, kun puristin koko matkan lumipalloa kädessäni. Tarkoitin varmaan sillä jotain tärkeää silloin. En jälkeenpäin muistanut, että mitä.

Surusävyinen runo, joka koskettaa hiljaisella tavalla. Hienoutta! Pidän.

Herätti mielikuvia ja heijastuksia omasta elämästä, käsitän asiat kuitenkin niin suurella tavalla symbolisesti ja monimerkityksellisesti.. Ja tämä runo luo täydellisen tunnelman ja puitteet niiden hyödyntämiseen tämän tulkitsemisessa.. Hassu runo, joka on päällepäin kuin asiapuhetta mutta kun verho vedetään sivuun niin paljastuukin tuntematon kokonaisuus..

Kyllä runo on rehellinen ja saa lukijan iloiseksi siitä.
Elämässä on tehtävä valintoja, joihin on myös sitouduttava, näin ajattelen.
Runo kertoo kipuilusta urheasti, ja kuvailee sitä hienosti esim. aidalla kävely.
Kielikuvat ovat taitavasti rakennettu, ja jotenkin lukija aistii runon kyydin vaihdoksen aivan omien kokemusmatkojen kautta.
Runo saattaa olla vaikeahko, mutta minulle tämä puhui tällä tavalla.

Pululta pullat vähissä, rauhankyyhky kotiin matkalla?

Tässä on hyvin kaunis ajatus kudottu sanoiksi. Pidin kovasti.

Kuljetat lausein kotiin, ketä, minne, miksi, sitä jää pohtimaan...
Erikoinen runo.

Kaikesta huolimatta olet menossa kotiin, varmalla mielellä. Hienoa.

todellakin, osaat hienosti kertoa, saat tuntemaan mitä tunnet, hienoa että matkaan lähtö olikin helppoa, kyydin vaihdos, kuinka ihanalla tavalla siitä kerrotkaan

Kaikkien kauaksi vieneiden teitten risteyksessä kotiin palaavan oivallus.Tulee
väistämättä mieleen kuva,että kun ei ole saanut sitä parasta vaihtoehtoa,jonka olisi niin kiihkeästi halunnut,tyytyy ja seestyy päätökseen seuraavaksi parhaasta.Joskus on
oman itsensä vuoksi tehtävä se lopullinen päätös.Kaikista ohikulkijoista huolimatta.Upea itsetutkistelurunosi!!

Todella mielenkiinnon ja uteliaisuuden herättävää pohdintaa.. Kaikkea ei voi saada, sekin on jossain vaiheessa ymmärrettävä.. mutta voiko jotain mahdottomaltakin tuntuvaa saada, jos riittävästi haluaa ja tekee töitä sen eteen..
Hmm.. ajatuksia rutkasti herätät..ja kysymyksiä, joita pitäisi itsekin pohtia, eikä vain siirtää huomiseen...

Hmm... tämä pitää lukea useamman kerran läpi. Ja silti tuntuu, ettei saa ihan kaikkea tästä tekstistä "avattua".. pitäisi vähän tietää taustoja tämän takaa, jotta aukenisi kokonaan.

Ja nytten, kun olen väsynyt, niin aivosolut toimii normaalia hitaamin, niin ei tahdo oikein tulla lukemisesta, saatika ymmärtämisestä mitään.. :D

Mutta hieno on tämäkin tekeleesi. (kuten aina.) ^.^

Rivisi ovat melkoisen tasapituisia, oletko huomannut?
Tietenkin olet, nämähän ovat pitkään mietittyjä. Etsin arvoituksia ja niiden ratkaisuja silloinkin, kun punateksti ei moiseen yllytä. Ripa, sä ajat mut hulluksi! :D
Oiva harmonia otsikon sekä ekan ja vikan rivin välillä. Se jotenkin aukaisi tekstin mulle. Mikä tietenkin on pieni valhe, sillä tämä on yhä suureksi osaksi mysteeri.
Oletko nähnyt David Lynchin leffoja? Kirjoitat samaa tyyliä.

Pari kertaa pitäisi tosiaan lukea,

Mutta hyvä tuli...

tämä runosi ei auennut heti
ensilukemalla. tietysi jokainen
lukija ajattelee omalla tunteellaan.
ajatukset vaihtelevat

pidän. saa miettimään... ja on niin totta.

Hyvin vaikea runo. Ensi lukemalta ajattelin että "paskaa", vaatii siis syventymistä. Eikä muuten siltikään ihan avautunut minulle. Tämä runo jää ajatuksiin pitkäksi aikaa

Hyvä ja fiksu teksi. Jotain ilmaisusta ehkä karsisin; mieleeni jäi hienoinen selittelynmaku. Tässä toisto toimii kivasti, ja esim tuo yhden rivin säkeistö " tiedän että ohikulkijat vähenevät" toimii mainiosti.

Monimietteinen ja koskettava runo elämänpolun tallajasta joka aikansa hurviteltua haluaa rauhoittua ja saada pysyvyyttä ja turvallisuutta elämäänsä!

Mietittävä runo, ei mikään läpilukujuttu vaan ajatelava kokonaisuus. Syvennyn vielä uudelleen, mutta jo nyt pidin.

Upea kokonaisuus. Elämän vaikeita valintoja. Toivon, että ratkaisun tuntee sydämellään. En silti miettisi liian kauaa, lipuisiko kaikki vain ohi?