Paljon oon elämää nähnyt
suht nuoresta iästäni huolimatta.
Kilometrejä ajanut lähes 2.000.000,
maailmaa kulkenut ristiinrastiin.
Asia mikä vain jaksaa kerta toisensa jälkeen
hämmästyttä meissä suomalaisissa.
Niin juuri, meissä.
En ole muissa kansoissa nähnyt yhtä
karmeana sitä, sitä, että itseään
ihmisenä pitävä, usein vielä hienona
ihmisenä pitävä yksilö voikaan olla
niin epäinhimillinen ja kylmä,
tunteeton ja julma...
Jopa niin kylmä, että jättää hädässä
olevan ystävänsä
- saati verisukulaisensa - täysin oman
onnensa nojaan, sillä verukkeella että
jokainen pärjätköön omillaan...
Miten jotain niin häpeällistä voikaan olla.
Näinä hetkinä kuin tällaista näen ja
huomaan, häpeän olla suomalainen.
Häpeän jopa olla ihminen.
Sinä, joka tällaiseen syyllistyt,
toivottavasti et ole itse ikinä avun
tarpeessa tai hädässä.
Sillä jos olet, toivottavasti kukaan ei auta sinua.
Pärjää omillasi.
Älä vain tule vanhaksi tai sairaaksi.
Älä ikinä hae apua mihinkään.
Pärjää omillasi!
Tänään, tänään häpeän olla ihminen.
Sillä näen ystäväni hädän.
Ja sen ettei kukaan auta.
Varsinkaan verisukulaisista.
Mutta minä, minä yritän auttaa.
Omissa pienissä voimissani,
sen mitä voin ja osaan ja kykenen.
Mutta minä en olekaan mikään hieno ihminen.
Vain pieni ihmisrukka kaiken hädän ja häpeän keskellä.
Niinkuin lapsena jo mietin...
Kuka ystävyyteni ansaitsee?
Ken ystävänäni pysyy silloinkin,
kun en itse kykene sietämään itseäni?
Vaikeuksien hetkellä mua kuuntelee?
Kyyneleet poskiltani pois pyyhkäise?
Elämä, kovalla koulutuksellaan saanut aikaan on sen
Että harvoin uskallan edes koittaa olla onnellinen
Sinä joka et auta, mene.
Mene pois!
Pärjää omillasi!
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Hyvin kerrottu! Tämä on todella ikävä ilmiö. Ja sitä ihmettelen itsekin, mihin on hävinnyt ihmisen auttamishalu, empaattisuus. Itsekkyys on saanut voiton, välinpitämättömyys. Onneksi on heitä jotka pysähtyvät auttamaan, kiitos heille!!
Olen saanut samaa vierestä todeta. Meihin suomalaisiin ei ole iskostettu vastuuta lähimmäisestä. Suku on etäinen henkisesti eikä ihmiselle sallita epäonnistumisia ilman että syyllistetään kaikki vastaiskut ihmisen omaksi viaksi. - Pärjääjät työntävät siivettömät pesän reunalta. Ja sanovat - pärjää omillasi. Raaka ja kylmä asenneilmasto meillä. - Suomalaisten talvisodan henki on poispuhallettu ´veljeä ei jätetä ´. Sosiaalista omaatuntoa ei ole.
Tämä on niin totta. Lopulta sitä saattaa olla niin h-tin yksin, että alkaa seurustella Jumalansa kanssa sydämessään... mikä ei ole huono asia, minusta :-)
Sivut