Kun sapuu yö,
tuntuu päivän työt
turhilta.
teemme töitä, mitkä
kuluttavat voimia,
kerromme asioita,
mille emme voi mitään.
Emme puhu siitä, mikä
on tärkeää, haluamme
säilyttää salaisuuksia,
kukaan ei saa nähdä
sisinpäämme .
Turhaa murhetta kannamme
antaisimme sen vain mennä,
sillä kaikki se , mikä tulee eteen on
vain kasvuamme.
Pelkäämme itseämme, sitä
ei kukaan näe, mitä oikeasti olemme,
sisällä syvällä sielussa
on se, mikä haluaa
tulla ulos.
Haluaisimme huutaa,
minä olen toisenlainen,
haluan vain teidän mieliksenne
olla samanlainen kuin tekin olette
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Koskettavaa elämänviisautta ja tämän päivän arkea on tässä tekstissäsi. Puit monet ajatukseni runoksi...
Viisaita sanoja on runossasi ..ihmisen pitäisi olla vain oma itsensä, mutta ihmismieli on niin kummallinen monessakin asiassa.<3
Rohkeutta olla oma itsensä. Se vaatii voimia, mutta siihen on pitkä matka elämän koukeroitten läpi! Hyvä pohdinta. Z*
Kyllä on tärkeää elää omilla ehdoillaan.
Naamio kasvoilla tai suojamuuri elämän ympärillä...samasta asiastahan siinä on kysymys...ei kestä nähdä itseään sellaisena kuin on...vaikka totuuden julki tuominen on ihmeen vapauttavaa ja vahvistavaa. Hienosti runoilet ajatuksesi asiasta julki.
Koskettava teksti.
Suojamuuriemme varjoihin vetäydymme itse kukin tavallaan.
En tiedä miksi täällä maailmassa on niin vaikeaa olla se mitä on.
Sivut