Kerääntyvät pilvet ukkosen.

Runoilija Neidonpaula

Keräät tummia pilviä taivaalle,
yritätkö jotain sanoa
minulle, olen vasta huomenna
lähdössä reissun päälle, aamusta.

Jyrise vasta iltapäivästä,
peität äänet tanssin kiihkon purkautuvan.

ei, ei minulla ole tanssikenkiäni mukana,
tanssin paljain jaloin, paljaalla iholla.

rakastan tulisesti, sillä tulella,
mikä sielussani kytee
onko siitä muille antaa
vain haavemaailmassa
ehkä? kempä tietää sen.

Onneksi ajatuksia
ei voi lukea.

ja aina voi olettaa,
tieto on aivan jotain
muuta, ja se mielikuvitus
se on rikkaus, jonka
jokainen voi saavuttaa,
jokainen tasollansa.

ja olisi kiva,
ettei mun päätäni särkisi...

ja jokaisella on yksityisyytensä,
minullakin.
turha yrittää ottaa kiinni,
ja ketä kiinnostaa, ei ketään.
Hyvä niin :)

Selite: 
Reissunpäälle, hiljaisuus 2 vuorokautta :D<br /> <br /> Nyt ei ukkosta, tuiskua ovat luvanneet, so What, en ole sokerista tehty :) <br /> ainoa mikä tässä meikää jännittää, onnistuuko tanssi ja laulaminen lyhyen treenin jälkeen, toivottavasti onnistuu :) ja kaveri tykkää näkemästään ja kuulemastaan :)<br /> <br /> ja mitä vielä, Kesäkausi avattu, ainakin meikäläisellä :)
oletus
Kategoria: 
 

Kommentit

Tanssia iholla... hyvä

Hieno runo, ukkonenkin voi olla symbooli runossasi, ukkonen sisällä hiljaisuus ympärillä. Tanssi on vapauttavaa, olen itsekin paljon tanssinut, tanssi huumaa se vie mennessään, jokainen tanssikappale on n. 3 min romanssi, sitä kerkeää illan aikaan monta kertaa ihastua, kahden kappaleen aikana ehtii miettiä sen ihanan tuntemattoman tanssittajan kanssa koko elämän elävänsä, häät lapset ym. mutta kun musiikki loppuu, tarinakin loppuu, todella mielikuvitus sitä meillä taitaa olla, ainakin runosi sai minut elämäään, toiset ovat luotuja kulkemaan toiset sitten utelemaan toisten tekemisiä, kivasti kirjoitit

Sivut

 

Käyttäjän kaikki runot