Kiinni

Ajatuksen juoksulle on yleensä hyvin vaikea mahtaa mitään.

valitettavasti ei ole keinoa ajatusten torjuntaan
paitsi kun on viisi syltä multaa naamalla, niinsanotusti

Voiko olla ajattelematta ja antaa elämän lipua omalla voimallaan "tyhjän turtuneena" ... ajatuksien toiveitako hyvään ?
Mutta hyvää on myös se että pystyy toisinaan hetkittäin olla ajattelematta mitään ... keräten omaa voimaa !

Sanotaanko näin, että kaikella on hetkensä. Jopa kiinni oleminen on kykyä olla auki vain sen hetken kuin sumussa voi samota ilman kompassia. Kenenkään tuskaa ei voi väheksyä, onnellinen voi olla vaikka nukahtaessaan. Hankalampaa on aina palaaminen, sopeutuminen siihen mitä luulee todellisuudeksi. Ja hetken päästä uteliaisuutesi voittaa ja kirjoitat kertomuksen nimeltä auki!

Hieno teksti ja paljon ajateltavaa.

Olen sitä mieltä, että ajatuksia on hyvä laittaa kiertoon. Siitäkin huolimatta, että bumeragi voi kopsahtaa palatessaan omaan otsaan.

Hieno runo kutsuu avaamaan
katso syvälle jos uskallat se kannattaa

Haikeaa kerrontaa,pidän.

Tämäpä osui ja hiljensi. hieno. <3

Kuin koomassa...tuttu tilanne...
aina ei jaksa, ei todellakaan...
mutta kun jotenkin saa sen kirjoitettua,
helpottaa...huh...osasit iskeä runollasi
sielun syvyyksiin, kiittää Marle.

Tämä on oiva turvavarmuusvarovaisuusruno.

Aivan kuin ulkoistettu
minä katselee ulkopuolta elon

Tässä runossa kristallisoituu kirjoittamisen ja taiteen tekemisen ikuinen ongelma, kuinka yksityisyyden voi yleistää, kuinka tunteet ja järki lakkaisvat taistelemassta keskenään.  Olen sitä mieltä, että voimakkaisiin tunteisiin on otettava etäisyyttä, että ne voisi taiteitten (tässä kirjoittamalla) tuoda taiteen vastaanottajan iholle. Kyllä runoilija on hyvin usein kokenut, että runon sisällön ja runoilijan kokemusten välillle voi lukijan mielestä aina pistää = merkin. Siksi niin monesti on huudettava: TÄMÄ ON FIKTIOTA. On tietysti totta, että runossa on aina jotain tekijästään, ei siitä päästä mihinkään, eikä se edes ole tarpeeellistakaan.

Tinkimättömän suoraa runopuhetta, mutta voiko sittenkään halujaan tai ajatuksiaankaan hallita!?!

thoughts

rolling thro brain
easily restrained
left behind

groving tho forbid
the dark, waiting to be lid
all in your mind

ghosts to not be seen
whispers never been
nor deaf nor blind

...and the door
   forever locked
  
   thoughts blocked