Outoon valoon

Runoilija New England

Käyttäjän <span class="sydan sydan-punainen sydan-raamit"><svg width="10"height="10"viewBox="0 0 1000 1000"xmlns="http://www.w3.org/2000/svg"><path d="M998,312C984,152,870,35,728,35C633,35,546,86,497,168C449,85,366,35,272,35C130,35,16,152,2,312C1,319-4,357,10,418C31,506,79,585,149,649L497,965L851,649C921,585,969,506,990,418C1004,357,999,319,998,312zM952,409C933,489,890,562,826,620L497,913L174,620C110,562,67,489,48,409C34,351,40,319,40,318V317C52,176,150,74,272,74C362,74,442,129,479,218L497,260L515,218C552,130,635,74,728,74C850,74,948,176,960,318C960,319,966,351,952,409z"/></svg></span> New England kuva
mies
Julkaistu:
665
Liittynyt: 14.10.2011
Viimeksi paikalla: 3.11.2024 13:39

Asuinpaikka: -
Sähköposti:
-
Syntymäpäivä:
-

“Love is the longing for the half of ourselves we have lost.”  



Vuodet

Niin se
ihmistäkin liikuttava 
hetki saapui,
sydämen pulssi
laskiessaan vuosiaan

jotain mitä
ilman ei voi kuulla
itseään, 
hiljaisuutta

täyttäessään
omaa mittaansa,
antaessaan maansa murheiden
vielä odottaa

seistessään omilla jaloillaan
ja katsoessaan 
lumen peittämiä
jykeviä kuusia

elämänsä lankaa
silmissään
ja vaikka
hän hukkuisi
tähän kauneuteen 

hän lähtisi
hymyillen ja 
elämän maku kielellään

ollen osa samaa unelmaa
samaa 
hiljaisuutta ja rakkautta tulvillaan



Näistä sanoista on tahdikkuus kaukana

Olet kehosi varjo, silmäni liikkumaton
mutta putoat pimeästä valoosi
ja nyt nimesi on tavoittamaton taivaanranta,
josta muovaat ruumiisi

himoitsemasi kaukaisuutesi

olemalla uusi aika
uusi sisältö ja sen rosoiset ääriviivat

hetki jolloin tiedät muuttuneesi arvoitukseksi

enemmän kuin muistojesi haamu

mielikuvitelmaa jostain toisesta

ja miten se epätodellisuus antaa todellisuuden

tulevan rakkauden, joka läikähtää valoisaan nimeesi



Huojuva heinä

Elämän jos
antaa pantiksi,
miten sen
osaisi lunastaa
 
miten se
monen
vuosikymmenen
vaiteliaisuus
muuttuu ääneksi
 
miten kaksi
osaakin hengittää
samaan tahtiin,
tuntea elämän
virtaavan sisään ja
ulos
 
miten vuodet ovat
sitä muokanneet,
saaneet suunnistamaan
vaistojensa varassa
 
säteillä me
tason kielekkeellä
saamatta kosketusetäisyyttä
mihinkään
 
pelkääkö
se onnentunnetta,
koska tietää
sen
muuttuvan hyvästeiksi
 
kiihkon,
hellyyden
 
kaiken sen
rakkauden joka
on tehty toisillensa
 
silti se
hyökyy maailmaan
 
vaikka ihminen kulkee
ajassa kohti
tuntematonta
 
vaikka iho kuoriutuu
kerros kerrokselta
 
se tuntee rakkauden
kaipuumme,
ja niin siitä
versoo elämä,
huojuva heinä
 
sellainen hetkessä
siintävä välähdys,
joka ohimenevässä
tunteessaan
on onnellinen
 
jos vain sinä tulisit



Joka päivä ja joka ikinen yö
 
 Siinä lyhyesti elon retki
 ja summa viisauden ja määrä maan.
 
 Elämän, vapauden se ansaitsevi,
 ken itselleen ne kiistää joka hetki.
 
 Hän läsnä, rakkaus,
 käy vankkumatta täällä vaarain tiellä.
 
 Puhtaampi on tuskani kuin riemuni,
 kirkkaamat pilvet ja vihreys maan.
 
 Elämä, opeta minua onneni mennen
 syvemmin sinua rakastamaan.
 
 Hän tulee taas, te ilon tunsitteko
 niinkuin aalto.
 Se tuli hänen askeleitaan ennen
 
 Kipinä kirkkain, tuli pyhä
 kuin tähti tiellään pyhiinvaeltajan.
 Kun katkee, kirpoo kahleet kaiken,
 ajan,
 
 Sä loista aina, palat yössä yhä;
 
 RAKKAUS
 
 katseessa syvä.



Vastakohtaisuuksia

Kovuudelle on monta määritelmää
Pehmeys, onnen myötäjäinen
äänesi painolla
rakastan


Round and round

Olen kulkenut
ympyrää
silmät sidottuina

yksikään kierros
ei merkitse mitään

elämän sietämätön
totuus

luulen olevani
piilossa ja
kaikki onkin
läpinäkyvää

mutta ne silmät
eivät sitomattominakaan
näe tekojen ääreen

läpinäkyvän valheen
läpi

tottelevat vain käskyjä
ja säilyttävät kunniansa

huolettoman vastuuttomuuden
tunteen

ja karuselli vaan pyörii



Perhoskesä

Olen lentänyt
ja etsinyt
tehdessäni mielikuvistani
päivän ja
odottanut sitä
mikä koskaan ei tule

yötä joka olisi
epätodellisen vastakohta
kuorien todellisuuden
esiin

eksyttäisi epätoivon
kaukaisten ääreen

hämmennys on
hänen nimensä,
se jota kieli ei
satuta

kuiskaus ei sytytä,
ainoastaan aistit
heräävät naamioiden
takaa

ne jotka ovat himon
ja rakkauden väliin
kätkeytyneet,
harhailevaan huokaukseen
paenneet

vuodenajat taipuvat
päivästä iltaan
keväästä kesään
kertoen salaisuuksiaan

kalpeiden kasvojen ääreen

kuollen laillamme
onnellisena,
kaivaten syvästi ja
eläen vain sitä yhtä ainoaa varten



Don't Dream It's Over

Elämä

on pesäänsä
mahtumattomille
poikasille
kurkistus horisonttiin

vanhukselle
käyntikorttinsa
jättänyt
rosvo

seisovaksi
muuttuneen ilman

jalkapohjaa hiertävä
tekemätön

nyt kun
katson eteeni

haistamalla eilisen

hellalle palaneen
elämän rippeen

mustelman, joka
nousee tallotuista
unelmista

huomisen viereen
nukahtavasta
rakkauden äärestä

kiihkosta
tislaantuneet sanat

eletty elämä

kyky rakastaa
kunnes kipua
ei enää tunne

ole olemassa

ja pimeys
silmissä

hymyilevää iloa täynnä



Shine On Me

Sokeassa metsässä
alastomien puiden
pimeydessä
minun valtakunnassani,
sinut minä tahdon

Sielussani palaa
jäähyväisten roviolla
syyllisyyden risti
täynnä nälkäisiä suita,
mutta sinut minä vain haluan

Vaellan varjoissa
auringon ympäri
etsien vapautta
silmiesi kaukaista väriä
joka ovien raoista
aiheuttaa viluni ja vapinani

Jäätyneen ihon lailla
kouristaa peilikirkas kaipaus
tihkuvana räntänä
hokien kosketuksen kipinää
toivoen jään särkyvän välillämme
sillä sinun kosketustasi minä vain haluan

"See me walking, see me crawling
Shine, shine on me"



Live Tomorrow

Pitääkö pystyä
luottamaan, jotta voisi
rakastaa,
välittäisinkö toisesta
ihmisestä enemmän kuin
itsestäni
pitäessäni silmää iskevää
hymyä kädessäni

miksi murtaisin lumouksen?

vain seinä erottaa
elävästä elämästä,
murtaisinko sen
vai odottaisinko
kutsuvaa kättä ja
vetäisin sen itseeni,
maistamalla sen
pahetta

yksinäisyydessä ja
yksin hän viihtyi
ei kaivannut seuraa,
side silmillään
erossa maailmasta,
siitä josta voi
uneksia
ei koskettaa, eikä nähdä
ei laulaa
ei.. ei.. ei.. ei…

sataa,
sataa rankasti
hän tuntee,
aivan kuin sadepisarat
olisivat luoteja
lävistäen sisimmän
tehden reikiä,
aukkoja joista
elävänä kuolleen kirkkaus
saa otteen,
yksinäinen kipinä
uhmaamassa alistumisen
hämärää sadetta

nytkö se tapahtuu,
sekö jo tapahtuu,
elän huomisen
peilin kuvaa seuraten
kaukana nykyisyydestä
lähempänä eilistä
murtamalla seinän,
poistamalla silmiensä
siteen, peiton
rikkoen peilin,
jonka kuva
todellistuu hauraana,
ehyempänä

en katso enää
taakseni vaan tähän
hetkeen, joka viiltää
partakoneen terän lailla
kuunnellen uhmakasta
hengitystäni,
elämänkilistyksen hetkellä
katson murtuvia muureja
ja tunnen hyvän olon virtaavan
taas sisuksiini ja ne
hehkuvat eksyneet pisarat
täynnä eloa kuin
vastaruokittujen poikasten
hymyilevät suut



Taas kuutamolla

Vaikka kuun sirppi
neitsyen kohtua valaisisi
ei se meitä perisynnistä
vapauttaisi,
kompuroimatta korjaisi
ja aurinkoa synnyttäisi
paitsi rakkaudesta



Vapaus

Vapauden ihana hetki,
ei yhtään lupausta
ei voittajia, eikä häviäjiä
tuntea vapauttava tuoksu matkan päästä
sillä rajattomana tiedät
missä rajasi kulkee
Kadota hetkeksi ja astua sen yli
saapumatta koskaan perille



Sataa

Taas sataa,
tuulesta ratiseva pisara
kosteutena ihon läpi
Tuska sammuu,
mutta se ei armahda
Monta ihonmyötäistä
hienopesua siliäville,
jumalan lahja viattomille



Ahonlaita

Maailma on täynnä
pyyntöjä ja kieltoja,
pieniä kiellettyjä syntejä
Lakipisteen hurmos
huutaa vapautta
puraista eroottista kokemustaan
Imeä ja niellä
tuntea viipyilevän makean röpelöinen maku,
rönsyjen hidas nautinto
Suuret punaiset mansikat

 
 
Että minua
pännii tänäänkin
 
elinikäinen vaeltaminen
 
tai
 
kahleettoman vapauden
etsiä särötöntä
sopusuhtaa
 
sietämätöntä
vastavirtaa
 
sattuman tai
tapahtuman
liikahtaa
 
sen tuntee
kuinka
verenhimoinen
etsii kesytöntä,
lihaksi muuttunutta
saalista
 
ymmärtämättä
olevansa
itse
saalis
 
jäykkänä
pyhäpuvussaan
 
ymmärtämättä,
että koodi
on selkärangassa
 
tunkeutuneena niin
syvälle
ettei sitä
 
näyttelemällä
tai sateella pestä
 
puhumattakaan rakkaudesta
 
 
 
 
 
 
millaista se
olisikaan
 
se sellainen
jumalana
oleminen
 
synnyttää muissa
rakkautta
 
räjähdysmäisen
poreilemaa
autuutta
 
todellisuutta
tai unelmaa
 
muistamalla
tajuntaan työntyvää
 
jotka kyllästävät
ympäristön,
jokaisen ihmettä
odottava solun
 
imien itseensä
kuin sieni
 
astellen herkillä
kohti
yhtenevää maailmaa
 
elämää,
joka
pitää lujasti
kiinni
jakautuneisuudestaan
 
 
 
 
 
sielumme
kokonaisuus
siivilöi iloa
ja tuskaa
 
olemuksemme
välillä
olevaa rajaa
 
paloja ajatuksista
 
heilahtavia ovia
valon hyväillä
varjoa
 
elämän riipaisevia
ennakkoaavistuksia,
oven rakosesta
pilkahtelevia
tuoksuja
 
vartaloita,
musiikkia ja
kaikkia niitä
on poimittu
opettelemalla
 
oksentamalla
sisuksista
synnin valtavan voiman
 
tai ensimmäisen rakkauden,
käden kosketuksen
nostaa
 
herättää huulten
mahti ja
valta
 
nuoruuden
haikeus tai
veren pakeneminen
suonissaan
 
kyltymätön himo
ja jano
rikkoa kokonaisuus
 
palasiin




 
voi miten taivaan
tähdetkin
kaatuvat selälleen
 
jokainen liike,
jokainen
pysähdys kalvaa
sisuksia
 
jokainen latelee
opeteltuja vuorosanojaan,
elottomat silmät
näkevät
 
risteyskohdan
keskipisteeseen
 
katsoessamme
kelloa, joka
aina jätättää
 
se on minuutteja
ikuisuudesta,
kuinka koristeltu
 
ravistettu,
mutta ei vielä
romutettu
 
paljas maa,
savuinen sielu,
turhaanko
pelastusrenkaita
tähyän
 
alla kuolleen
kuun se
hautaa ja
odottaa palkintoa
 
 
 
 
 
älä anna sille
surulle valtaa
 
älä usko
sen valheisiin
 
ei kellon vieteri
ole kuoleentunut
 
venyttänyt vaan
ajan riemuun,
ei koko
sivilisaatio
ole saanut tartuntaa
 
me vain
käväisimme
ekstaasissa
 
puraisten oikeasta
paikasta
ja ihanaa
 
ihanaa se
tanssin hurma,
klamydian viedä
ja vietellä
 
ja se sattuu
 
sattuu, kun
jumalan nimissä
taistellaan ja
tapetaan
 
uskon vasta
riisua aseitaan
ja etsiä
omaa paikkaansa
 
 
 
 
 
 
minut on
huomattava,
minun
on valloitettava
 
kulta,
ruumis
elämä
 
ollakseni
historiaa
 
ollakseni
arpi,
silvotun ruumiini
muistomerkkinä
 
elämäni
menneisyys ja
tulevaisuus
 
ne eivät
osaa sammuttaa
rohkeuttani,
ne hakkaavat
epätoivon
 
mutta liekkini
palaa,
se palaa
rohkeudellani
 
jotta uskollani
olisi merkitystä
 
 
 
 
 
meissä ei
voi
olla mitään
ikuista
 
mikään ei
ole ehdotonta
 
vain musiikki,
taivaan
tähdet,
vihreä
ruoho
jalkojemme alla
 
riehuva
rakkaus
sisuksissamme
 
on selittämätöntä
 
kaiken muun
voimme
selittää
 
unohtaa
 
eikä minun
tarvitse
kaivaa ja
kosketella
 
kyllä
minun sieluni
tietää
 
niin se tappaa ja
luo jokaisena
päivänä
 
ja se
askel voi
olla viimeinen
 
tai ensimmäinen,
jolla nerous
synnytetään
 
tosin mieluummin
ihastumista
tai rakkautta
 
niissä on
jotain äärettömän
kiehtovaa
 
 
 
 
 
 
 
 
miksi
rakkaustarinoissa
miehet
ovat aina
valmiina
kuolemaan
 
rakastavat
paljon enemmän
kuin
vihaavat
 
onko sillä väliä
mistä
se rakkaus
tulee
 
koiran nuolla
kasvoja,
puun kasvattaa
onnellisuuden
lehti
 
tai sinun
ajatella
minua
 
olisiko se
todellista
rakkautta
 
olla rakkauden
arvoinen
vai vaan
omia
kaikki itselleen
 
miten se
turvallisuus
näkyy,
miten ihanasti
osaatkin
olla
yhtä maailman
kanssa
 
harmonian
päällystää
ystävyytemme




 
kiitollisuus,
onko
se kiitollisuutta
 
ettei
sano ja
pysy todellisuudessa
 
elää
mielikuvituksellisuudessa
vain
säilyttääkseen
onnellisuutensa
 
tuntea
sieluun syttynyt
kiintymys
 
sehän voisi
olla kuka
vaan
 
mitä
vaan
 
mutta miksi
juuri minä
 
 
 
 
 
 
mikä on
tämän
kaiken
 
oikeuden ja
vääryyden
loppu
 
mikä kirkastuu ja
kuka tulee
 
mikä on
tämä
outo valo,
mielipuolisen
elämän
 
inhimillinen puoli,
kylki
kyljessämme
 
halu hypätä ulos
nahastamme ja
toisella
kädellä
pitää
kiinni turvallisuudesta
 
ei elämä voi
olla pelkkää
arkipillereiden
nieleskelyä
 
synnin kadotusta,
vihollisia
 
kyvyttömyyttä
ymmärtää
 
kauneutta,
elämän voimaa
 
 
 
 
meidän on
voitettava,
uskottava
kaikesta huolimatta
 
ja syystä
 
ei rakkaus ole
pelkuruutta,
ei kukaan
pelkää
rakkaudesta
 
siihen kauneuteen
on liuettava,
tarvitessa
annettava




 
ihana
tunne se
vapaus
 
en minä
sitä
enää ihmettele
 
sen kun
lentää ja
liihottelee
 
ei jumala
ole avaruudessa
 
siksi
kukaan ei
näe
kansamme
kulkevia
enkeleitä
 
 
 
 
 
eikä rakkaus
ole
rumaa
 
eikä se
tartu
pelkästään
koskettamalla
 
vain yksi
sana
 
yksi katse ja
ele tietää
enemmän
 
sielujen luonteesta
 
mutta kuuroutemme
juoksettaa,
ja myy itseään
luullen
elämän pettävän
 
vaikka meissä
on se
jakamaton viisaus
kyky rakastaa ja
puhaltaa henki
hengettömään
 
tuntea piirteet
ja ääriviivat
outoakin
oudommassa valossa
 
kirjoittaa jotain
joka on
ja pysyy
 
tuntuu kuin
olisi syntynyt
rakkaudessa
 
pelastunut ajan
hyökkäykseltä




 
niin se jumalan
henki laskeutuu
 
aikaan jättää
sanat
 
jotta voisi
olla kaikkialla
 
missä
luodaan
uusia maailmoja
 
silitetään
saumoja
rakkauteen
Selite: 
https://www.youtube.com/watch?v=ALfGrDC9uCY
oletus
Kategoria: 
 

Kommentit

Mä olen niin tylsä tyyppi, etten usko rakkauteen ensi silmäyksellä...enkä yhdestä sanasta tai eleestäkään... ihastua voi pienestäkin, rakastua ei - tai en siis mä, muilta voi onnistua mikä tahansa.

Pohtiva, hyvä runo.
oikea teos taas syntynyt, kuin pieni elokuva taiten taiteellinen,
 
Puolisoni ja minun rakkauden esikuva on lehmä.
 
Kiitos paljon kommenteista.

Sivut

 

Käyttäjän kaikki runot

Runoilija Runon nimi LuontipäiväLajittele nousevasti Kommentteja Kategoria
New England Stumblin' In 26.11.2017 6 Runo
New England Like a Stone 24.11.2017 5 Runo
New England Enkeli 24.11.2017 4 Runo
New England My way or the highway 23.11.2017 7 Runo
New England Stranger 23.11.2017 1 Runo
New England Ready to take a chance again 22.11.2017 3 Runo
New England Jealous 22.11.2017 3 Runo
New England Have I Told You Lately 21.11.2017 3 Runo
New England Hymy (Home) 20.11.2017 4 Runo
New England Somewhere I Belong 19.11.2017 5 Runo
New England Miksi näin 19.11.2017 5 Runo
New England If you believe 19.11.2017 4 Runo
New England Your Love 16.11.2017 6 Runo
New England Stormbringer 14.11.2017 3 Runo
New England Six Feet Under 13.11.2017 3 Runo
New England Ikävä (Love Don't Live Here ) 12.11.2017 3 Runo
New England Never Let Go 12.11.2017 4 Runo
New England Burning Heart 11.11.2017 3 Runo
New England When You're Sixteen 11.11.2017 3 Runo
New England Absolute Beginners 11.11.2017 3 Runo
New England Noin kaunis 11.11.2017 3 Runo
New England Everlasting Love 9.11.2017 3 Runo
New England On hetki jolloin tuulikin uinahtaa 9.11.2017 3 Runo
New England Night Train 8.11.2017 3 Runo
New England Punaisessa talossa 28.10.2017 4 Runo
New England Lovers (kisses of fire) 28.10.2017 4 Runo
New England Riisu Pois 21.10.2017 5 Runo
New England Vielä yksi laulu 21.10.2017 4 Runo
New England Järjetön rakkaus 19.10.2017 5 Runo
New England All I Need Is a Miracle 30.9.2017 4 Runo
New England Conquest of Paradise 30.9.2017 3 Runo
New England Ahmat tulevat 21.9.2017 4 Runo
New England Pimeäntaite 20.9.2017 2 Runo
New England Loistava tulevaisuus 17.9.2017 4 Runo
New England Vakava nainen 16.9.2017 2 Runo
New England Sinun vaikka hajoat 16.9.2017 3 Runo
New England Hetki 10.9.2017 3 Runo
New England Sorry 3.9.2017 3 Runo
New England Miksi kaikki kaunis katoaa 3.9.2017 3 Runo
New England Minne maailma kuljettaa 3.9.2017 2 Runo
New England Tuntuu kuin olisi talviyö 2.9.2017 2 Runo
New England I'll Be Over You 2.9.2017 2 Runo
New England Cold Day In The Sun 2.9.2017 3 Runo
New England Lauloin ihmisen maisemaan 2.9.2017 1 Runo
New England Vaarallinen nainen 2.9.2017 2 Runo
New England Valo 1.9.2017 1 Runo
New England Kalustamaton huone 1.9.2017 1 Runo
New England Vertauskuva 1.9.2017 1 Runo
New England Se ei riitä 31.8.2017 6 Runo
New England Eini (Pamela) 31.8.2017 2 Runo

Sivut