Haarojen läpi
kurkistava aurinko
heittää läpitunkevan
valonsa
lävistää usealla
työnnöllä
auringonsäteessä
häivähtävän pölyn
osoittaen huomiota
vartalon jokaisella
kohdalle
ja kun valo
lankeaa antaen
ajattomuuden
hiljalleen ajelehtia
odottaen omaa
nautinnollisuuttaan
hellästi kuin
tukahdutettu ukkonen
höyryää kohti
toivotonta rakkautta
raahaten kaikki
huonekalunsa
ja kauniit kukkatapettinsa
tehden
tietä elämälle,
joka yrittää
tunkeutua sisään ja
jättää hajujälkensä
käynnistään
huomaten tarpeiden
pulpahtavan pintaan
kuin metsälähde,
joka peilaa
tunnistamattomien kasvojen
kukkivan
ruumiinsa nummella,
jossa tavara
aina tarkistetaan
edes se
pienen pieni
veden kitka
ei pysty meitä
lepyttelemään,
maalaamaan toiveita
pelokkaille palkollisille
silti ihmisessä
leimahtaa tarve
kiihottua,
heilauttaa nyrkkiin
heristyvää nyrkkiä
sataa ropisutella
omiensa päälle tai
vetäytyä sänkyyn,
jossa nukutaan
sukupuolten välisten
sodan jälkeen
värähdellä kuin
huuto, joka
vapautuu pystymättä
hallitsemaan itseään
yrittäen ottaa
omaisuutensa
suurilla kourillaan
pitäessään ajoväylän
esteettömänä
hän ei kestä
elämää yksin,
mutta muiden on
kestettävä häntä
palvellen ruumillaan
liuettava
viileään veteen,
hämärästä ulos
aurinkoon
roikkuen takajaloista
kuiskuttaen erotiikkaa
katsastaa itsensä
silittelemällä kuin koiraa,
kumartuu ja käynnistää
moottorinsa tähdäten
suoraan sydämeen
laukaisemalla
kuolleesta kulmasta
ja edeten paikallaan
puron omaisesti
kohti laaksoa
yrittäen saada
pallonsa maaliin
yrittäen tarjota
itsensä ruokahalua
herättävänä alkupalana
laulaa kuin lintu
ollakseen täydellinen ja
ollakseen iloksi,
hintalapulla varustettu
ainutlaatuinen herkku
niin kuin työn
tuottama vamma
tekee käyttökelvottomaksi,
yksipuolinen nautinto
aiheuttaa vastenmielisyyttä
tuntien halut ja
himot, joiden
luo ei ole
pitkä matka
niin hiipivät petoeläimet
matkaavat vihannoivia
polkujaan
heitellen kalliolohkareitaan
muovikelmun hikeen
käärittyjä
hajun leijaillessa pistävänä
mutta vuorten
takana jo sarastaa ja
kaiken valaiseva
päivä ottaa
pakonomaiseen syleilyynsä
unelmat eivät saa sammua
paikkaamalla ja parsimalla
voi löytää
nurkan takaa
edes vähän hellyyttä
menemällä maun mukaan
on aina vanhaa mallia,
mutta kerran
oikein maalattu
hukkaamaton alkuperämme
hyvin hoidettu arkkitehtuurimme,
jossa nuoruuden ja
kypsyyden välimatka
on muovattu kaipauksella
ja sisäinen rikkautemme
kannattelee meitä
piilotellen onneansa
ulkopuolisten
hyökkäykseltä
ohikiitävän elämän
ruumiillistumilta
joihin on
tartuttava syvältä,
jotta sisältöön
tulisi eloa
ruohokin lakoaa
askeleen alla,
mutta meidän
on tarkasteltava rauhaa,
sydämiimme kylvettyä
yksinäisen
hehkulampun valaisua
poistettava automaattiohjaus
ja ostettava
mikäli on halua
mennnä yhden
luota toiselle ja
kulkien kaistaa
ohittaen raivoisalla
vauhdilla
haukaten pilvimuodostelmaa
ja leviten kulovalkean
tavoin lämmittäen
ruumistamme,
kunnes se on
kadonnut olemattomuuteen
paljastaen rintansa
auringolle
lakaisten
hiljaisuuden katuja,
inhimillisen erehdyksen
tuhonneita metsiä
mutta etäisyys
taivaaseen on pysynyt
vakiona
Kuinka niin polttavasta tulee vain kädenlämpöinen?
kurkistava aurinko
heittää läpitunkevan
valonsa
lävistää usealla
työnnöllä
auringonsäteessä
häivähtävän pölyn
osoittaen huomiota
vartalon jokaisella
kohdalle
ja kun valo
lankeaa antaen
ajattomuuden
hiljalleen ajelehtia
odottaen omaa
nautinnollisuuttaan
hellästi kuin
tukahdutettu ukkonen
höyryää kohti
toivotonta rakkautta
raahaten kaikki
huonekalunsa
ja kauniit kukkatapettinsa
tehden
tietä elämälle,
joka yrittää
tunkeutua sisään ja
jättää hajujälkensä
käynnistään
huomaten tarpeiden
pulpahtavan pintaan
kuin metsälähde,
joka peilaa
tunnistamattomien kasvojen
kukkivan
ruumiinsa nummella,
jossa tavara
aina tarkistetaan
edes se
pienen pieni
veden kitka
ei pysty meitä
lepyttelemään,
maalaamaan toiveita
pelokkaille palkollisille
silti ihmisessä
leimahtaa tarve
kiihottua,
heilauttaa nyrkkiin
heristyvää nyrkkiä
sataa ropisutella
omiensa päälle tai
vetäytyä sänkyyn,
jossa nukutaan
sukupuolten välisten
sodan jälkeen
värähdellä kuin
huuto, joka
vapautuu pystymättä
hallitsemaan itseään
yrittäen ottaa
omaisuutensa
suurilla kourillaan
pitäessään ajoväylän
esteettömänä
hän ei kestä
elämää yksin,
mutta muiden on
kestettävä häntä
palvellen ruumillaan
liuettava
viileään veteen,
hämärästä ulos
aurinkoon
roikkuen takajaloista
kuiskuttaen erotiikkaa
katsastaa itsensä
silittelemällä kuin koiraa,
kumartuu ja käynnistää
moottorinsa tähdäten
suoraan sydämeen
laukaisemalla
kuolleesta kulmasta
ja edeten paikallaan
puron omaisesti
kohti laaksoa
yrittäen saada
pallonsa maaliin
yrittäen tarjota
itsensä ruokahalua
herättävänä alkupalana
laulaa kuin lintu
ollakseen täydellinen ja
ollakseen iloksi,
hintalapulla varustettu
ainutlaatuinen herkku
niin kuin työn
tuottama vamma
tekee käyttökelvottomaksi,
yksipuolinen nautinto
aiheuttaa vastenmielisyyttä
tuntien halut ja
himot, joiden
luo ei ole
pitkä matka
niin hiipivät petoeläimet
matkaavat vihannoivia
polkujaan
heitellen kalliolohkareitaan
muovikelmun hikeen
käärittyjä
hajun leijaillessa pistävänä
mutta vuorten
takana jo sarastaa ja
kaiken valaiseva
päivä ottaa
pakonomaiseen syleilyynsä
unelmat eivät saa sammua
paikkaamalla ja parsimalla
voi löytää
nurkan takaa
edes vähän hellyyttä
menemällä maun mukaan
on aina vanhaa mallia,
mutta kerran
oikein maalattu
hukkaamaton alkuperämme
hyvin hoidettu arkkitehtuurimme,
jossa nuoruuden ja
kypsyyden välimatka
on muovattu kaipauksella
ja sisäinen rikkautemme
kannattelee meitä
piilotellen onneansa
ulkopuolisten
hyökkäykseltä
ohikiitävän elämän
ruumiillistumilta
joihin on
tartuttava syvältä,
jotta sisältöön
tulisi eloa
ruohokin lakoaa
askeleen alla,
mutta meidän
on tarkasteltava rauhaa,
sydämiimme kylvettyä
yksinäisen
hehkulampun valaisua
poistettava automaattiohjaus
ja ostettava
mikäli on halua
mennnä yhden
luota toiselle ja
kulkien kaistaa
ohittaen raivoisalla
vauhdilla
haukaten pilvimuodostelmaa
ja leviten kulovalkean
tavoin lämmittäen
ruumistamme,
kunnes se on
kadonnut olemattomuuteen
paljastaen rintansa
auringolle
lakaisten
hiljaisuuden katuja,
inhimillisen erehdyksen
tuhonneita metsiä
mutta etäisyys
taivaaseen on pysynyt
vakiona
Kuinka niin polttavasta tulee vain kädenlämpöinen?
Selite:
https://www.youtube.com/watch?v=F6RBNnIseDE
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Aistillista, kaunistakin tekstiä, hyvä runo.
Sivut