Yritän kaivaa
sieluni takinmaista
tallelokeroa
kuusen oksalla
roikkuvaa joulukoristetta,
sitä joka
nyrjähtää sijoiltaan
kerta kertansa
jälkeen
väristäessään silmunsa
ja tuntuu
ruumishuoneen
kylmyydeltä
ja jäädyttää kaikki
toiveiden muotoiset
aukot
humalaisen
pään saamat
päähänpistot
ja niitähän riittää
pelkkää odottelua
ovensuussa,
aivan kuin
se elämä
olisi muualla
muiden tehtävä
ja minulle
jää etsiminen
odottelu
kyky
repsahtaa
katseeseen
kauniisiin silmiin
kuinka se
pistää kuin
nuppineula
tottumattoman sormea
nauraen
näennäistä
harmittomuutta
uuden kuoriutuneen
pinnan haksahtaessa
aina samaan vanhaan
sateen suhinaan,
villiin ja
kahlitsemattomaan
rehellisyyteen
niin,
aina voi
lohduttautua
totuudella
ajatuksen voimasta
rikkoontuvalla sinetillä,
joka oli
rakkauden yössä
suljettu
yksi ainoa
järkevä lause
oikea nimi
oikeassa
ajassa
ja typeryyden syöverit
olisi pyyhitty
poistettu autio
maisema
toinen toistaan
huolehtimaton
maailma
sisällötön menneisyys
ja sen tuomat
nautinnot
kuinka se
kaikki
oli nyt
ei eilen
varhaiset
vaaleanpunaiset
aamut
haaveet, jotka
kohtaavat pilvissä
ja mihin
hymyilevä suu
johtaa
maalaukseen, jonka
illan kajo
siveltää
horisonttiin, joka
tuntuu aina
liian kaukaiselta
juuri niin
se vapaus,
jota on etsitty ja
joka näyttäytyi
on liikaa
ja sielu palaa
häkkiin
ovien ollessa
aina
auki
ja liina
sen
päällä peittää
tarvittaessa
auringon
antaa pelon
ottaa vallan
oliko jäljellä
elämänhalu,
ruumis vai
rakkaus
onko maailmassa
nautintoja, joita
ei määritellä
aistein
ruumiillisen
kanssakäymisen
ehdoin
lupaamalla ja
pettämällä
lupaamalla
pettämällä
loputon filmi
se joka
pyörii
ihmisen tahattomana
eleenä
eroottisena houreena
esteettisen ilon
hetken hiljaisuutena
ajatuksena siitä
että
häkissä kiihottuu
kokematta nautintoa
ja ulkopuolella
tuntee
itsensä aina petetyksi
janoamalla
elämää ja
saamatta sitä
joka näyttää
vihreämmältä
salaovelta taivaaseen
sieluni takinmaista
tallelokeroa
kuusen oksalla
roikkuvaa joulukoristetta,
sitä joka
nyrjähtää sijoiltaan
kerta kertansa
jälkeen
väristäessään silmunsa
ja tuntuu
ruumishuoneen
kylmyydeltä
ja jäädyttää kaikki
toiveiden muotoiset
aukot
humalaisen
pään saamat
päähänpistot
ja niitähän riittää
pelkkää odottelua
ovensuussa,
aivan kuin
se elämä
olisi muualla
muiden tehtävä
ja minulle
jää etsiminen
odottelu
kyky
repsahtaa
katseeseen
kauniisiin silmiin
kuinka se
pistää kuin
nuppineula
tottumattoman sormea
nauraen
näennäistä
harmittomuutta
uuden kuoriutuneen
pinnan haksahtaessa
aina samaan vanhaan
sateen suhinaan,
villiin ja
kahlitsemattomaan
rehellisyyteen
niin,
aina voi
lohduttautua
totuudella
ajatuksen voimasta
rikkoontuvalla sinetillä,
joka oli
rakkauden yössä
suljettu
yksi ainoa
järkevä lause
oikea nimi
oikeassa
ajassa
ja typeryyden syöverit
olisi pyyhitty
poistettu autio
maisema
toinen toistaan
huolehtimaton
maailma
sisällötön menneisyys
ja sen tuomat
nautinnot
kuinka se
kaikki
oli nyt
ei eilen
varhaiset
vaaleanpunaiset
aamut
haaveet, jotka
kohtaavat pilvissä
ja mihin
hymyilevä suu
johtaa
maalaukseen, jonka
illan kajo
siveltää
horisonttiin, joka
tuntuu aina
liian kaukaiselta
juuri niin
se vapaus,
jota on etsitty ja
joka näyttäytyi
on liikaa
ja sielu palaa
häkkiin
ovien ollessa
aina
auki
ja liina
sen
päällä peittää
tarvittaessa
auringon
antaa pelon
ottaa vallan
oliko jäljellä
elämänhalu,
ruumis vai
rakkaus
onko maailmassa
nautintoja, joita
ei määritellä
aistein
ruumiillisen
kanssakäymisen
ehdoin
lupaamalla ja
pettämällä
lupaamalla
pettämällä
loputon filmi
se joka
pyörii
ihmisen tahattomana
eleenä
eroottisena houreena
esteettisen ilon
hetken hiljaisuutena
ajatuksena siitä
että
häkissä kiihottuu
kokematta nautintoa
ja ulkopuolella
tuntee
itsensä aina petetyksi
janoamalla
elämää ja
saamatta sitä
joka näyttää
vihreämmältä
salaovelta taivaaseen
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Thänks very meni Star!
Sivut