Synnyin
koko kesän
talven
ääristä
mailien päähän pilviin
ja näin kuinka
aurinko
kaivoi asuntonsa
koristellen ikkunansa
häpyjensä verhoon
miten pitkä on
ollut matka
särkyneen maailman
etsiä
ties mistä
löytää
haaveellisen verran rakkautta
-
olin kaapinut
historian kuoreni
matkatakseni
maisemaan
laskeakseni
mielikuvitukseni
uskoni varaan
piirtäen karttani
sammutetun janoni
lihaan
mikä on
tämä
maan haju,
joka kaunisti
istuu ja
pukee äänettömyyden
mikä on
tämä ilmapiiri,
joka
puhuu itselleen
itsekseen
-
mistä se alkaa
mihin loppuu kaiken
riippumattomuus
mihin piiloutuu
äänetön ydin
vähän ennen kun
myrsky nielaisee
kasvonsa
menettäen
suunnantajunsa
ja vajoten aaltojensa
huomaan
tältä se syntymä
varmaan tuntuu
kun avaa silmänsä
ja haluaa
haistaa ja maistaa
tutkimisen arvoisen
-
sitä haluaisi viedä
kaiken mukanaan,
jokainen
palanen kohdalleen
pieni osa maapalloa
pyörilleen
intoni palon
pyörittää
kuolemaa tai
hulluutta
laskeutua
ilojensa helvettiin
kuullessaan
äänensä parkaisevan
ovatko nämä
ääriviivani,
kaiken kauneuden
keskipiste
kaiken
saavuttamattomuuden
seistä edessäni
silmissäni
maat, vedet
ja taivas kuin
paratiisin sekaan
eksynyt tuijotus
ja siinä katseessa
on se tunne
vill ha dej
olen tunkeutunut
äänettömyyteen,
siihen hiljaisuuteen
jota kannat sisälläsi
sitä joka
otetaan ja annetaan
taas se sama
meri, joka
synnyttää elämää,
sivistystä
samaa hekumallista
väristystä kuin
laine leviten
antajansa kasvoille
osana viattomuutta,
osana ikuista kadotusta,
jonka muistaminen
on muistamisen arvoista
-
olen astunut
tähän maahan,
jalanjälkeni
on kasvattanut
elämää
miten silmäni
ovat muutakin kuin
ruumis, jota haluan
tulvaveden uittamat
tukit, jotka
synnyttävät pyörteitä
ja huuhtoutuvat
siihen samaan rantaan,
jota haaveeni halajaa
itkusi takertui
kehooni,
nukkui sylissäni
aivan kuin
se olisi pelännyt
hukkuvansa
menettävänsä
juurtuneen elämän,
jotain mikä
tulee tapetuksi
tai osaksi
petettyjen asuttamaa
ikävää
vill ha dej
maailma on
osa äärtä
kuten sieluni
on osa rakkauttasi
vuoroveden
edestakainen
hidas liike
miten sen
ympäröinnin
osaakin tuntea
miten sen
totuuden maiseman
voikin kulkea ymmärtämättä
tai selittämättä
sokeasti vain
eteenpäin, jolloin
aistit saavat
käsin kosketeltavan
kauniin vastineen
.
joskus
ajattelen sinun
olevan
unta
mutta unia ei
voi tuntea
suussaan
tämän maan
olemassaoloa ei
ole olemassa
se on ollut täällä
ennen ja jää
jälkiimme
miten sivelen
kallion pintaa,
ihoa
tuokiota, joka
lentää omaksi maakseen
miten ne airot
soutavat,
tiputtavat vettä
ja vain kaikki,
jotta voisin
sietää
ja synnyttää lohtua,
kysymyksiä
elämän ääriin
-
minä olen
ja horisontti edessäni
on
luoksepääsemätön
äärimmäisyys,
syvempi tyhjyys
ja uuden päivän
luoma valo
ja avaruuden tuska
ympärilläni
ota minut,
ota riemunparkaisusi
kosteilla huulillasi
jotta huomisella
olisi lunastettavansa
unella todistajansa
.
tämä kehä
on kuljettava
sen syke on
tahdistettava
meren äänet ja
kaikki ne
samat taivaan
tähdet,
jotka todistavat
himoa
sen pelkoja
sen suomaa rakkautta
koska muuta
halun luomaa kohtaa
yön valaisemaa pimeää
ei kehoissamme voi olla
(låt det aldrig ta slut)
koko kesän
talven
ääristä
mailien päähän pilviin
ja näin kuinka
aurinko
kaivoi asuntonsa
koristellen ikkunansa
häpyjensä verhoon
miten pitkä on
ollut matka
särkyneen maailman
etsiä
ties mistä
löytää
haaveellisen verran rakkautta
-
olin kaapinut
historian kuoreni
matkatakseni
maisemaan
laskeakseni
mielikuvitukseni
uskoni varaan
piirtäen karttani
sammutetun janoni
lihaan
mikä on
tämä
maan haju,
joka kaunisti
istuu ja
pukee äänettömyyden
mikä on
tämä ilmapiiri,
joka
puhuu itselleen
itsekseen
-
mistä se alkaa
mihin loppuu kaiken
riippumattomuus
mihin piiloutuu
äänetön ydin
vähän ennen kun
myrsky nielaisee
kasvonsa
menettäen
suunnantajunsa
ja vajoten aaltojensa
huomaan
tältä se syntymä
varmaan tuntuu
kun avaa silmänsä
ja haluaa
haistaa ja maistaa
tutkimisen arvoisen
-
sitä haluaisi viedä
kaiken mukanaan,
jokainen
palanen kohdalleen
pieni osa maapalloa
pyörilleen
intoni palon
pyörittää
kuolemaa tai
hulluutta
laskeutua
ilojensa helvettiin
kuullessaan
äänensä parkaisevan
ovatko nämä
ääriviivani,
kaiken kauneuden
keskipiste
kaiken
saavuttamattomuuden
seistä edessäni
silmissäni
maat, vedet
ja taivas kuin
paratiisin sekaan
eksynyt tuijotus
ja siinä katseessa
on se tunne
vill ha dej
olen tunkeutunut
äänettömyyteen,
siihen hiljaisuuteen
jota kannat sisälläsi
sitä joka
otetaan ja annetaan
taas se sama
meri, joka
synnyttää elämää,
sivistystä
samaa hekumallista
väristystä kuin
laine leviten
antajansa kasvoille
osana viattomuutta,
osana ikuista kadotusta,
jonka muistaminen
on muistamisen arvoista
-
olen astunut
tähän maahan,
jalanjälkeni
on kasvattanut
elämää
miten silmäni
ovat muutakin kuin
ruumis, jota haluan
tulvaveden uittamat
tukit, jotka
synnyttävät pyörteitä
ja huuhtoutuvat
siihen samaan rantaan,
jota haaveeni halajaa
itkusi takertui
kehooni,
nukkui sylissäni
aivan kuin
se olisi pelännyt
hukkuvansa
menettävänsä
juurtuneen elämän,
jotain mikä
tulee tapetuksi
tai osaksi
petettyjen asuttamaa
ikävää
vill ha dej
maailma on
osa äärtä
kuten sieluni
on osa rakkauttasi
vuoroveden
edestakainen
hidas liike
miten sen
ympäröinnin
osaakin tuntea
miten sen
totuuden maiseman
voikin kulkea ymmärtämättä
tai selittämättä
sokeasti vain
eteenpäin, jolloin
aistit saavat
käsin kosketeltavan
kauniin vastineen
.
joskus
ajattelen sinun
olevan
unta
mutta unia ei
voi tuntea
suussaan
tämän maan
olemassaoloa ei
ole olemassa
se on ollut täällä
ennen ja jää
jälkiimme
miten sivelen
kallion pintaa,
ihoa
tuokiota, joka
lentää omaksi maakseen
miten ne airot
soutavat,
tiputtavat vettä
ja vain kaikki,
jotta voisin
sietää
ja synnyttää lohtua,
kysymyksiä
elämän ääriin
-
minä olen
ja horisontti edessäni
on
luoksepääsemätön
äärimmäisyys,
syvempi tyhjyys
ja uuden päivän
luoma valo
ja avaruuden tuska
ympärilläni
ota minut,
ota riemunparkaisusi
kosteilla huulillasi
jotta huomisella
olisi lunastettavansa
unella todistajansa
.
tämä kehä
on kuljettava
sen syke on
tahdistettava
meren äänet ja
kaikki ne
samat taivaan
tähdet,
jotka todistavat
himoa
sen pelkoja
sen suomaa rakkautta
koska muuta
halun luomaa kohtaa
yön valaisemaa pimeää
ei kehoissamme voi olla
(låt det aldrig ta slut)
Selite:
https://www.youtube.com/watch?v=AQ5yQm2Nnbw&list=RDAQ5yQm2Nnbw&start_radio=1
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi