älä pelkää

Runoilija lulu-58

Käyttäjän <span class="sydan sydan-punainen"><svg width="10"height="10"viewBox="0 0 1000 1000"xmlns="http://www.w3.org/2000/svg"><path d="M497,203C537,107,630,40,737,40C881,40,985,164,998,311C998,311,1005,347,990,413C969,503,919,583,852,643L497,960L148,643C81,583,31,503,10,413C-5,347,2,311,2,311C15,164,119,40,263,40C370,40,457,107,497,203z"/></svg></span> lulu-58 kuva
nainen
Julkaistu:
66
Liittynyt: 13.4.2024
Viimeksi paikalla: 6.2.2025 16:43

Asuinpaikka: Pyhäntä
Sähköposti:
Syntymäpäivä:
-

 

kuljin pimeässä, vailla valoa

askelten kaiku korvissani

sydän rummutti rinnassani

synkkyys kietoi viittaansa

kiirehdin, pois, pois

pakoon, valoon

kaiku, rummutus

kulkiko joku takana

pelko, kauhu

ne tahdittajana

varjonkourat kurkullani

miksi pelkäät, järki kuiski

pakene, juokse, tunne huusi

kompuroin, kaaduin

laamaannus

hetken hiljaisuus

helpotus

pakenin vain itseäni

pimeys väistyy

oma syyllisyys häviää

on vain pisara valoa

se voittaa pimeyden

oletus
Kategoria: 
 

Kommentit

Tosiaankin toivoa on, niin kauan kun on pienikin pisara valoa.
Toisinko jos kommentoisin lisä valoa vaiko vain tekojärjen hohtoa, jää aina toisten käsiteltäväksi. Silti tohdin tokaista että joka kertalukemalta saa erilaisen mielikuvan itsestään kuin ennen on ollut sen lukijan itsellään ollut se mielikuva itsestään, niin tokalla ehkä jo lukujärjestys on toisenkin jonkunlaista saava aikaiseksi, siis itsestään, kuten ennenkin. Tipoittain annosteltuna itsesäätelyvaisto toimii luonnonmukaisesti.  Kauppanimikkeenä luomutuotteet on sitten toinen juttu, eos. Itseään kun on vaikea hinnoitella, toisiaankaan tuskineen arvioidessa voi vain tukea, henkisesti mukana ajassa. Kaikki aikanaan. Nähty on, valoa jos tuikettakin, kiitos siitä.

Sivut

 

Käyttäjän kaikki runot