Emotionaalinen virtani
on tänään voimakas,
kosketin sieluani
kasteeni antamalla voimalla
sellainen
ajatusten virran
liukastama juoksuhauta,
elollisuuden kyky
liikuttaa jäseniäni
halusin vetää
puoleeni elämää,
neuroosini
kyky annostella
pieniä annoksia
loukkauksia
ja vastapainoksi
jokaisen
myrkyllisyyden piiskan
muuttaa
intohimoisuus
hulluuden pirtaan
tapaan, joka
jokaisella pitäisi olla
tunne,
miten elävää ihmistä
viedään silloin, kun
hän jättää kaiken
ja keskittyy vain yhteen
aistiin,
yhteen tapaan kuolla
ja vapauttaa itsensä
moraalinsa säännöistä
upottautuessaan
mystisyyteen,
kauas pois ajasta
ja ilmakehän ympäröimästä
uskollisuudesta
-
tunsin miten
porani teki
reikiä tyytyväisyyteen
miten jokainen
messiasta seurannut
tunsi tarvetta seurata valoaan
kaipaavan katseeni
olla ihmisessä
asuva nälkä,
joka tarvitsee
jotain konkretiaa
muuttuakseen
itse elämäksi kaipauksessaan
ja imeytyessäni siihen
pyörteeseen,
en enää tunne
ja tunnusta maailmaa
en tunne yhdenkään
kasvon vartioivan tekemisiäni
sillä rakkautta etsivä
maanisuuteni
ei vastaa enää
ihmistä puhuttelevalla taajuudella
-
tuulenpuuskat
ravistelevat olemustani
hajottavat viimeisetkin
raudoitukseni
liian vähän nähneet
silmäni olivat kuopilla
janotakseen sisältöä
rohkeus hiipi
selkärankaan
aivan kuin
ne mielikuvitusmatkojemme
hajut
levittävät ja vapauttavat
sieraimeni nautintoon
-
ajatusteni on
liityttävä yhteen,
toiminnan on otettava
elinvoima hallintaani
jokaisen sydämeni pohjan
tipallisen rakkautta
muovata katseeni
kohti horisonttia
siipeni alla
olevan ilman olla
syvimmän
haavani umpeutuminen
kadonneen maailmani
jäännöstä,
jonka en tunne
jättäneen yhtään
arvoa tai arvokkuutta
jälkeensä
pelkkä epätoivoinen katse
silmissään,
täynnä vapisevaa pelkoa
sellaista, jota
nälkäinen ja kaipaava katse
ei voi pitää arvossaan
-
alastomana henkenä
täynnä seksuaalisuutta,
hän huutaa taisteluhuutonsa
(mighty forty four)
mitä tekemistä
tähtiin kirjoitetulla
on jalkojen alle
laitetun tyhjyyden
tai sieluun kylvetyn tyhjyyden
tavalla
ampua
luotinsa avaruuteen
kuinka se
rakkauden liemessä
keitetty selkäydin juoksettuu
ja pyörii loputtomaan yöhön
kohti tuntematonta
-
niin se leivottu
leipä muuttuu
huumeeksi
ei ole korkeampaa
paikkaa mihin ei voisi nousta
tai alhaisempaa,
jota ei olisi voinut palvella
siinä kaiken
kauneuden ytimessä
se todellisuuden
syvyys ja äärettömyys mitataan
olen tulvinut
yli inhimillisyyden rajojen
ja siinä avaruuden
absoluuttisessa pisteessä
ei ole kylmää tai
helvetian kuumaa
ja niissä virikkeellisyyden
virroissa
ei mieli osaa
kuivua tyhjyyteen
sillä se virta
herättää sielun ja
ruumiini henkiin
henkensä kanssa
eräänlainen tuleminen,
ollakseen
alku ilman loppua,
aika jota ei tarvitse
lukea tai laskea
ollakseen kiertokulku
ilman alkuperäistä merkitystä
-
emme ymmärrä
vuosituhansien kasvattamaa
idioottimaisuutta itsessämme
merkityksettömyys
ottaa aikamme ja tekee
meistä toistonsa
temppeleitä (hallelujaa)
mutta huomasin
lumouksen ryömivän
alttariltaan
kuolemattoman ja
universaalin käymistilan sekoitus,
annoin ihmismielen
näyttää viehättävyytensä
sumun läpi voi
haistaa miten
kaikki huokuu
kietoutuu samaan usvaan
ja levittää hyvä olon tunteen
miten jokainen hiukkanen
on sidottu toisiinsa
-
jos olisin meri
kietoisin sen vaippaani,
hyväilisin sen
ulappaa
vaalea meren lainetta
kuin hiuksia,
värähdelläkseni
vuoropuheluni
huuliasi vasten
kenelle
onnellisuus kuuluu,
kenen veneessä se
rakkaus keinuu
selittämättömällä ilollaan
mitä se
suudellessaan kaivertaa,
polttaa elämänsä
korkeimpaan kohtaa
yrittäessään
ratkaista arvoitusta
miten sokea olen
ollutkaan, miten kaukana
siitä poljennosta,
joka astuu ja
istuu ihmiseen
ja siinä tanssissa
palaa liekki,
polttava himo
joka haluaa enemmän
kuin koskaan,
haluaa elää
todeksi sen mitä
on koko elämänsä etsinyt
-
jokainen kosketus
jokainen liike
lähellä kuilua,
lähellä kadotusta
mutta matkalla
toinen toisilleen luotuna,
rakkautensa tähden
ja sitä kohti
en ollut
koskaan ollut näin lähellä
ja silti tiesin, että
jotain vielä puuttuu
-
siinä ihon tajunnassa
on täysin oma
pintansa,
oma tuoksunsa
se leijuu ihmisen
muurin yli,
kaataa sen
ja ylittää vallihaudan
vain ja
ainoastaan
päästäkseen perille
hyräilleessään sitä
tuttua sanomaa,
toivoessaan kaipauksen
haihtua ja
antaa kosketuksen
ytimen olla muistutuksena
nautinnollisuuteen saapumisesta
tavasta muuttaa kaipaus tavaksi löytää toinen toisistaan
ja vapauttaa loputon tuska sen palvelemiseksi
on tänään voimakas,
kosketin sieluani
kasteeni antamalla voimalla
sellainen
ajatusten virran
liukastama juoksuhauta,
elollisuuden kyky
liikuttaa jäseniäni
halusin vetää
puoleeni elämää,
neuroosini
kyky annostella
pieniä annoksia
loukkauksia
ja vastapainoksi
jokaisen
myrkyllisyyden piiskan
muuttaa
intohimoisuus
hulluuden pirtaan
tapaan, joka
jokaisella pitäisi olla
tunne,
miten elävää ihmistä
viedään silloin, kun
hän jättää kaiken
ja keskittyy vain yhteen
aistiin,
yhteen tapaan kuolla
ja vapauttaa itsensä
moraalinsa säännöistä
upottautuessaan
mystisyyteen,
kauas pois ajasta
ja ilmakehän ympäröimästä
uskollisuudesta
-
tunsin miten
porani teki
reikiä tyytyväisyyteen
miten jokainen
messiasta seurannut
tunsi tarvetta seurata valoaan
kaipaavan katseeni
olla ihmisessä
asuva nälkä,
joka tarvitsee
jotain konkretiaa
muuttuakseen
itse elämäksi kaipauksessaan
ja imeytyessäni siihen
pyörteeseen,
en enää tunne
ja tunnusta maailmaa
en tunne yhdenkään
kasvon vartioivan tekemisiäni
sillä rakkautta etsivä
maanisuuteni
ei vastaa enää
ihmistä puhuttelevalla taajuudella
-
tuulenpuuskat
ravistelevat olemustani
hajottavat viimeisetkin
raudoitukseni
liian vähän nähneet
silmäni olivat kuopilla
janotakseen sisältöä
rohkeus hiipi
selkärankaan
aivan kuin
ne mielikuvitusmatkojemme
hajut
levittävät ja vapauttavat
sieraimeni nautintoon
-
ajatusteni on
liityttävä yhteen,
toiminnan on otettava
elinvoima hallintaani
jokaisen sydämeni pohjan
tipallisen rakkautta
muovata katseeni
kohti horisonttia
siipeni alla
olevan ilman olla
syvimmän
haavani umpeutuminen
kadonneen maailmani
jäännöstä,
jonka en tunne
jättäneen yhtään
arvoa tai arvokkuutta
jälkeensä
pelkkä epätoivoinen katse
silmissään,
täynnä vapisevaa pelkoa
sellaista, jota
nälkäinen ja kaipaava katse
ei voi pitää arvossaan
-
alastomana henkenä
täynnä seksuaalisuutta,
hän huutaa taisteluhuutonsa
(mighty forty four)
mitä tekemistä
tähtiin kirjoitetulla
on jalkojen alle
laitetun tyhjyyden
tai sieluun kylvetyn tyhjyyden
tavalla
ampua
luotinsa avaruuteen
kuinka se
rakkauden liemessä
keitetty selkäydin juoksettuu
ja pyörii loputtomaan yöhön
kohti tuntematonta
-
niin se leivottu
leipä muuttuu
huumeeksi
ei ole korkeampaa
paikkaa mihin ei voisi nousta
tai alhaisempaa,
jota ei olisi voinut palvella
siinä kaiken
kauneuden ytimessä
se todellisuuden
syvyys ja äärettömyys mitataan
olen tulvinut
yli inhimillisyyden rajojen
ja siinä avaruuden
absoluuttisessa pisteessä
ei ole kylmää tai
helvetian kuumaa
ja niissä virikkeellisyyden
virroissa
ei mieli osaa
kuivua tyhjyyteen
sillä se virta
herättää sielun ja
ruumiini henkiin
henkensä kanssa
eräänlainen tuleminen,
ollakseen
alku ilman loppua,
aika jota ei tarvitse
lukea tai laskea
ollakseen kiertokulku
ilman alkuperäistä merkitystä
-
emme ymmärrä
vuosituhansien kasvattamaa
idioottimaisuutta itsessämme
merkityksettömyys
ottaa aikamme ja tekee
meistä toistonsa
temppeleitä (hallelujaa)
mutta huomasin
lumouksen ryömivän
alttariltaan
kuolemattoman ja
universaalin käymistilan sekoitus,
annoin ihmismielen
näyttää viehättävyytensä
sumun läpi voi
haistaa miten
kaikki huokuu
kietoutuu samaan usvaan
ja levittää hyvä olon tunteen
miten jokainen hiukkanen
on sidottu toisiinsa
-
jos olisin meri
kietoisin sen vaippaani,
hyväilisin sen
ulappaa
vaalea meren lainetta
kuin hiuksia,
värähdelläkseni
vuoropuheluni
huuliasi vasten
kenelle
onnellisuus kuuluu,
kenen veneessä se
rakkaus keinuu
selittämättömällä ilollaan
mitä se
suudellessaan kaivertaa,
polttaa elämänsä
korkeimpaan kohtaa
yrittäessään
ratkaista arvoitusta
miten sokea olen
ollutkaan, miten kaukana
siitä poljennosta,
joka astuu ja
istuu ihmiseen
ja siinä tanssissa
palaa liekki,
polttava himo
joka haluaa enemmän
kuin koskaan,
haluaa elää
todeksi sen mitä
on koko elämänsä etsinyt
-
jokainen kosketus
jokainen liike
lähellä kuilua,
lähellä kadotusta
mutta matkalla
toinen toisilleen luotuna,
rakkautensa tähden
ja sitä kohti
en ollut
koskaan ollut näin lähellä
ja silti tiesin, että
jotain vielä puuttuu
-
siinä ihon tajunnassa
on täysin oma
pintansa,
oma tuoksunsa
se leijuu ihmisen
muurin yli,
kaataa sen
ja ylittää vallihaudan
vain ja
ainoastaan
päästäkseen perille
hyräilleessään sitä
tuttua sanomaa,
toivoessaan kaipauksen
haihtua ja
antaa kosketuksen
ytimen olla muistutuksena
nautinnollisuuteen saapumisesta
tavasta muuttaa kaipaus tavaksi löytää toinen toisistaan
ja vapauttaa loputon tuska sen palvelemiseksi
Selite:
https://www.youtube.com/watch?v=CgUB4sVfkZ4
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Herkän kaunista, tulkintaan, pidän.
Sivut