Kalpean kuun
tullessa esiin
tumman
pilviverhon takaa
ei tiedä
mitä
oikeasti näki
synkän
varjon takana
kuoleman?
unessa
repaleinen kasvo
ahdistuneen katseen
takaa
yritti kertoa
jotain
aukoen suuta
kuin kala
herätessään
tunsi syvää
tyhjyttä
kun on
pimeyteen tuijottanut
liian kauan
voiko sielunsa
kadottaa
ei voi
sille mitään
että katseessa
on nyt
kesäisen poutapilven
haurautta
©Jukka-Pekka Huttunen
tullessa esiin
tumman
pilviverhon takaa
ei tiedä
mitä
oikeasti näki
synkän
varjon takana
kuoleman?
unessa
repaleinen kasvo
ahdistuneen katseen
takaa
yritti kertoa
jotain
aukoen suuta
kuin kala
herätessään
tunsi syvää
tyhjyttä
kun on
pimeyteen tuijottanut
liian kauan
voiko sielunsa
kadottaa
ei voi
sille mitään
että katseessa
on nyt
kesäisen poutapilven
haurautta
©Jukka-Pekka Huttunen
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
itseisarvonsa menettäneen sielun tie
voi yllättää härättäen uuden herkkyyden
uudenlaisen näkemisen todelliseen ja sen rajoille harhaan, aina ei voi olla varma hahmotuksestaan, todellisuuden rajoista, tietää ja tuntee vain uutta uteliaisuutta, tahtovaa toivoa, löydän vahvaa muutoksen liikettä hiljaisen runosi kalpeudessa, valon lempeää kosketusta
ihmisen vahvuuksista ja heikkouksista
hauraudesta ei voi hienommin kirjoittaa
Tässäkin taas lukija ei voi kuin ällistellä,
ihmetellä kynäsi sanavirtaa.
H u i k e a a.
Sivut