he katsoivat toisiaan
sisällä velloi
käsi ei tiennyt mihin asettua
sanat takertuivat kurkkuun
tuhatvuotinen kaipaus
etsi laskeutumispaikkaa rantautumiselle
kyynelkanavat
olivat pusertuneet kokoon
orfeus kävi täällä
istutti siivet kyljilleni
antoi uskoa
toi Sinut ja olemuksesi
unien läpi
tunsin salamat sielussani
sydämen säröjen eheytymisen
älä
älä herätä !
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
hienosti käytetty kahta elementtiä
ensin itsestä ulkoistettuna ja sitten omaa runominän kokemusta
istuivat hyvin yhteen toimi erinomaisesti
Onpa ihana ja ihmeellisen voimakas runo...
Mä putosin tähän !!
Runosi utuisuus tuo unen lailla
mielen rauhaa, rakkauden siivin.
Tämä runosi on vahva ja vaikuttava.
Kiitos runostasi.
Hieno runo! =) ihana tunnelma tässä. Uni josta ei tahdokaan herätä nyt eikä vähään aikaan. Ensimmäisen kappaleen jälkeen olisin odottanut muuta, mutta runo lähti sitten tällaiseen suuntaan ja hyvä niin! Tykkään kovasti.
Unet on siitä ihmeellisiä, ne tuovat milloin mitäkin uniin. siellä on muistoja menneiltä ajoilta
Mahtava runo.Joskus unet ovat merkillisiä ja niin opettavaisia,aivan kuin joku ohjaisi meitä.
Ehkäpä juuri Orfeuksen soitto on innoittajana niin moneen uneen, tässä yksi kauneimmista joka on saanut siivet!
Silmien edessä oli jotain kosteaa
tunnesaralla
kaipaus, ikävä ja suuttumus
tekivät tiliä toisistaan.
Kaikki olisi nieltävä alas
jos haluaisi rakentaa jotain?
Tässä on niin hyvä olla
tämä ei saa loppua,
sillä rakkaus suutelee kasvojani
unenköykäisin siivin
jatku, jatku!
Herätä minut todellisuuteen
tässä maailmassa
jolle haluan antaa rakkauteni
portaat asteltavaksi
tunteiden hienoon avaruuteen.
Tässä on syvyyttä ja korkeutta. Valmis runo.
Elämä peiteltynä, nukkuu herätäkseen unesta. Kiitos ja!
hienoa kerrontaa
pidin
Kiehtovan kaunis runo! Kukapa tuosta unesta tahtoisi herätä. :)
Kuin unen utua,heräämisen ja valveillaolon rajamailla,jossain alitajunnan hämäryydessä.
Unen että todellisuuden valtataistelua--- älä älä herätä---
itse muistan sellaisia unia " ettei valveillaolo olisi voittanut uutta aamua " ... vaikkei aamussakaan ollut mitään nk.vikaa.
Tämä vie kyllä kauas unien taa, aivan upeaa tarinaa kertoo minulle. Kosketti niin syvälle :-7
Jos on olemassa herkän väkevää niin tässä!
Voimakas runo
ja mystinen uni
hieno ja taidokas
kokonaisuus
Kyllä toisinaan on olla unten mailla hupaisaa. Olen sitä mieltä, että unet muokkaavat ajattelua.
Se pyytää Itse kertomaan itsestään tämä runo.
Minulle se kertoi, että kaksi on hyvin lähekkäin pitkästä aikaa, jolloin on luonnollista, etteivät kädet paikkaansa löydä helposti heti ja kyyneleetkin jäävät pienenä puristavana kipuna luomien taa aikaansa vielä hetken odottamaan.
Koska matka jonka toinen tulijoista on tehnyt vahvassa uskossa myös toisen tuloon, kohtaaminen ei ole räiskyvää temperamenttia, vaan pitkän odotuksen ja uskon luomaa levollista kiitollista toteamista molemmille toisen paikalla olosta.
Nyt vain haluaa olla ja nauttia kauan kaivatusta hetkestä hiljaa liikkumatta ja antaa säröjen sydämessään täysin eheytyä ja vasta sitten voi sanoa: "Tule rakkaani Tule", olen Sinua niin kaivannut.
Tämä runo luo useita tulkintoja ja tämä voi olla kuin hiljaisen hetken suuresti merkitsevä päivä uni, vielä hiukan lumen alta näkyvällä hiljaisella metsäpolulla keskellä talvista maisemaa maisemaa, kun kulkija on yksin itsensä kanssa ja suljetuin silmin nojaa tuttuun männyn runkoon, antaen ajatun lentää siivin Orfeuksen.
On kaunis tämä runo, kyllä on. Kiitos tästä kauneudesta lindalinda.
Kaunis on runosi jälleen! Tunteikas ja vaikuttava. :)
Olen käynyt lukemassa tätä lukuisia kertoja pystymättä kommentoimaan, sillä tämä on minullekin niin omakohtaisesti koettua. Syvälle menee tämän runon sanoma. Upeaa tekstiä.
Herkkää ja samalla voimakasta...hyvä runo
Voi jestas mistä nää sanat tulee??!
Koskettava!
Kaunista unen herkkyyttä.
Kaunista, hehkuvaa kaipausta.
Utuista tunnelmaa unet luovat; hieno runo.
Sivut