olisipa se ollut vain unihiekkaa
sinulla ei ollut enää sanoja
ei minulla liioin
suruni on yhä mittaamaton
itkuni maata vasten
olen täällä taas, katso
katsotkohan - suuri pieni veikkani
heräisit kevääseen
kevääseen ja uuteen aamuun
vauvasilmujen poksahteluihin
vihreän viehkoon syntyyn
taivaan täyttämään kesävoihin
vesipyörteiden leikittelyyn
koskikarojen sukelteluihin
sinulla ei ollut enää sanoja
ei minulla liioin
suruni on yhä mittaamaton
itkuni maata vasten
olen täällä taas, katso
katsotkohan - suuri pieni veikkani
Selite:
Suru, ikävä.
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Se istuu samaan pöytään, hymyilee ja sanoo: Oi ethän minua ole unohtanut?
Kaunista ja vahvaa sinua! !! !
Sivut