En ole ainutkertainen, mutta suruni ja yksinäisyyteni ovat koska ne ovat näköisiäni. Kukaan toinen ei voi kokea myrskyjä, niitä pimeyden hetkiä eikä kyynelmeren suolaa jotka ovat raastaneet ja ravistelleet näinä kuukausina minua.
Joku sanoi tässä lähipäivinä, miten hyvin olen ottanut asian. Miten hän voi sanoa niin, tietämättä ja näkemättä kokemiani tunteja, vuorokausia, öitä, jokaista kaipauksen taakse jättämääni viikkoa ? Et ole ollut kuivaamassa yhdenkään itkuni vettä, silittämässä kipua rinta-alassani etkä ollut halaamassa niinä hetkinä jolloin olen ollut varma oman henkisen kanttini päättymisestä.
Kaikkein suurimmat haasteet on sitä paitsi vielä edessä, kotiintulon hetket ja se, miten opin käytännön asiat diabetespistosten, verensokerin mittaukset ja kaiken muun. Mutta yrittämisestä se ei tule jäämään kiinni, teen kaiken niin hyvin kuin voin ja uskon oppimiseen niissäkin asioissa. Yhteiset, yli 40 vuotta on kuitenkin koettu ilot ja surut yhdessä, miksi ei siis tuleviakin päiviä ja toivon mukaan vielä vuosia. Jos kuvittelet ettei rakkautta olisi, olet erehtynyt. On ollut hetkiä joina se on melkein koskenut näiden kuukausien aikana, koska jos voisin, olisin ottanut itselleni monet vaikeutesi paremmin niitä ymmärtävänä. Olisit itse säästynyt sielusi tuskilta, minulla olisi ollut niihin enemmän voimaa.
Ennen kuin pääsemme kotiinpaluuseesi on Sinun koettava vielä yhden leikkauksen jälkeinen tervehtyminen ja kuntoutusta muutoinkin. Rakkaudenside ei katkea odotuksessamme eikä kokemuksissamme ja jos mahdollista, se tukevoituu entisestään.
En pelkää tässä elämässä enää oikeastaan mitään muuta, kuin että joutuisin lähtemään Sinua ennen. Tarkemmin sanottuna en suoranaisesti edes sitä, vaan paremminkin pärjäämistäsi elämässä sen jälkeen ellet tule saamaan kaikkea sitä takaisin, mistä olet joutunut onnettomuuden aiheuttamien traagisten muutosten kautta pakosta luopumaan.
Kohtalo ei anna armoa meille, ei kenellekään muillekaan näissä asioissa. Jos minun vuoroni on ensin, toivon ikioman suojelusenkelisi kulkevan rinnallasi kaikilla askeleillasi, kaikkina vuorokauden aikoinasi ja joka ainoalla polullasi.
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
En oikein meinannut uskaltaa sanoa mitään
näin koskettavasta ja rakkautta täynnä olevasta
tekstistä että en särkisi sitä.
Jos rakkaudella on joku mittari niin tässä se on kyllä
aivan huipussaan.
Ihminen ei voi kauniimmin sitä ilmaista kun Sinä Tuija
sen olet tehnyt.
Olkoon enkelit aina suojananne ja polkujenne
varrella sekä käsi kädessä lämpöänne jakaen.
Vaikuttava teos täynnä rakkautta
Sivut