on aika muuttaa muotoa
käyttää unohtuneita elementtejä enemmän
varpaita, nilkkoja
kaksien kylkiluiden kyhnytystä vastakkain
siksi
että sormenpäiden käyttö on jo kulunut
karheiden pintojen hyväilystä
hiuksetkin takkuuntuneet
( tiedät kai miksi )
joskus on vain pakko mennä
että tietäisi palatessaan
ojentuuko ryppyinen käsi vastaan
onko katseessa lähteen kosteus
vaikka olisi kuinka pimeää
aina jokin osa minua tunnistaa Sinut
ja kaikkina kylminä öinä
haluan yhäkin käpertyä kainaloosi
niin kuin sikiö äidin kohtuun
turvaan
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
rakkautta eli ihana
Hienosti kirjoitettu. ^^
Lämpöä ja rakkautta huokuu tämä.
Vahvaa läheisyyttä ja turvallisuuden tunnetta tässä runossasi
Sivut