rakensin unelmaani haituva haituvalta
kunnes siitä muodostui sulka
kasvoilla viivähtävä väre
mieleenpainuva pehmeä peite
vaikka tuulet repi lehtiä puista
vesi hyytyi hyytymistään
maahan muodostui routaa
niin olin yhä valkealla hietikolla
siellä missä joku piirsi
nimeäni aaltojen huuhdottavaksi
aurinko poltti
ja ulapalta
ui jotain tuntematonta kohti
vain hänelle
vain minulle
meille
ikämme kestäväksi kaipaukseksi
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Erittäin koskettava, upea runo.
Erittäin herkkää ja haurasta, toisaalta surumielistäkin, haikeaa ja kaunista runoilua. Tätä lukee lähes henki salpautuneena.
Kaunista, nöyrää tekstiä, upeesta
otsikosta alkaen.
Ikuinen kaipaus, haituva haituvalta
ja kahdesta tulee yksi.
Rauhaisan kaunis runo. Kiitos !
Ei tarvinnu pyytää, sait kaiken mitä tarvittit ja se kestävä kauipauski on sitä elämä antamaa lahajaa, onhan se mukavee kaipaalla kun jos ei olisi mitää.
Tämän runon kauneus menöö melekeen pilalle jos alakaa siihen sanomahan typeriä kommenttiani.
Kaunista, kaunista ja puhuttelevaa teksiä....
Kaipausta, elämän tunne . Kaunis
Nostalgista kaipuuta kaihoisin sanoin, tästä mie tykkään. Hienoa kerrassaan !
Herkkä, kaihoisan kaunis runo
Joku kaipaa osaamista kirjoittaa tyylikkäitä
ja kauniita runoja, sinun siitä kaipuusta ei tarvitse
kärsiä. Se tyylikkyys se varmuus ja ne sanat!
Kaunis runo.
Hieno runo. Aloitus on mielestäni aivan loistava ja imaisee mukaansa. Pidän paljon myös runon nimestä.
Ihastuttavan kaunis!
Vaikka on kolea syksy,
mielessään voi olla lämmössä,
rakkaudessa kaivaten.
Kaunis, niin kaunis.
Äärettömän hauras ja ihailtavan kaunis on luomasi näky, unelma tavoittamattoman rakkauden.
Hieno teksti...tätä oli kiva lukea :)
Kaipauksen valkea hietikko, rakastetun ja yhteisten unelmien tuoma ihana lämpö elämään koko eliniän, riippumatta muista tekijöistä ympärillä. Loistavaa rinnastusta ja tunnelmointia. <3
Sanojesi kuin kerrontasi moninaisuus puhuu runossasi omaa kieltään elämän moninaisuudesta.
Aivan ihana ja kaunis, seesteinen runo. Lämmön tunteen toi tullessaan.
Kaunis, täynnä mielikuvia.
Kauniita muistoja ja haikeaa kaipausta herkässä runossasi.
Runosi puhuu
paljon,paljon
ikisyvästä ikävästä
siitä suuren
rakkauden kaipuusta
Kuin toinen käsi irronnut
ois ja kokonaiseksi
tulla vain voin
kun tiedän olemme yhtä
Kiitos runostasi ystäväni...
Aah, miten ootkaan sanoilla maalannut ihanan mielikuvan, niin lämpöisen :)
Ja kiitos.
Kaonista!!
Mitäpä muuta tuhon ossois sanova, ku nii kaonis on lukses kaepuu;))))
Haikean kaunista tekstiä.Kiitos!
Hieno,todella,pidän sanomasta joka puhuu runossasi,Todella hieno runo.
Varsin hienoa tekstiä, kuin palanen romaanin sivulta.
samaistuin eli loistavaa
Kaunista herkkää kaipausta,pidän.
Todella kaunista kaipuuta tässä.
Hyvin hyvin kaunista
on kaipaavan runoilu
sulkakynäsi vedot
kaartaa taiten
huigeaan loppuun
yösiipi tykkää
ja pyrähtää toiselle ystis oksalle
:))
metaforasi ovat ihastuttavia, sanojen käyttö sujuvaa. kaunista tekstiä oikeastaan nämä kaikki. toiseksi viimeisen säkeistön kaksi ensimmäistä säettä veivät sydämeni.
kaunis herkkä runo, tunteista tunnelmista, jotka taitavasti maalaat tuntuviksi, syksyisessä maisemassasi maalaat taitaen kesän, kerrot kuumuuden joka tarttuu viimekesän helteen jälkeen helposti lukijaan, rakkaus nimi hiekassa, huuhtoutuneena, haikeaakin, ikäänkuin se mikä oli hetki sitten täyttävänä voimana kahden ihmisen sisimmässä, olisi pois, aurinko ja ulappa, tuntematon etäisyys, kaipaukselle teit taitavan tien, tunnelman jossa myös lukija jää kaipaamaan kanssasi tuntemattomuuteen kadonnutta rakkautta
Upeasti unelmoit.
Unelmissamme voimme olla missä vain ja tehdä
myös mitä vain, vaikka sataisi akkoja taivaalta.
Runostasi välittyy kauniit muistot ja kaipaus!
Sivut