tehty valinta

Polkutraktorin ”turvakaaressa”

isin ja työttömän

kädet kiinni

tärkeässä työssä

                — jonka palkka maksetaan

                heti suoraan sydämeen

                ja korkoja siunaantuu 

                vielä vuosien päästä —

apumoottorina 

mäissä ja voimien ehtyessä

sekä tukena pahoissa paikoissa

on kymmenien kilometrien aikana

ollut mahdollisuus miettiä asioita,

vaikkapa tuota kaaren korkeutta.



Jos se olisi korkeampi,

selän hurraa-huudoille

ei tulisi loppua

ja taival olisi ehkä

jonkun verran nopeampaan       	

sekä tyylikkäämmän näköistä.



Tuollaisena matalana, 

vaatiessa kumartumaan

kohti poikaa, rakkauden lähdettäni,

se on 

hyvä nöyryyden opettaja,

avaa saman perspektiivin meille,

antaa läheisyyden ja läsnäolon tunteen

sekä helpottaa kommunikointia.



Kumpi onkaan tärkeämpää

mukavuus perustanaan helppous

vai

mukavuus perustanaan rakkaus?



Kyllä, 

valintani olen

jo aikoja sitten tehnyt

ja yhä tänäänkin

matalassa turvakaaressa

kädet kiinni ollut.