Moi, mitä kuuluu? Pitäskö nähä?

Mä vaalin ikuisesti niitä hetkiä, kun
huomasin sen kattelevan mua sohvan
toiselta laidalta. 
ja kun mä käänsin pääni, se katse 
pysyi. Ja me molemmat hieman
hämmentyneinä hymyiltiin. 
   silmillä, suulla
sydämellä.
Erosta vuosi ja viisi kuukautta,
teetä ja kuulumisia tässä.
  Tyhjät jäätelökulhot, turhat tv-ohjelmat.
No se lähti vessaan ja mä juomaan.
palattuaan keittiön kautta se vaan
mitään puhumatta käveli mua kohti
ja mä ikkunan luota kohti sitä. 
Me vaan käveltiin suoraan toistemme syliin
ja se tuntui ihanimmalta ikinä.
mä painoin kasvoni sen kaulaa vasten ja mietin,
miten voi toisen syliin niin saumattomasti
loksahtaa. 
kuin puuttuva palanen paikalleen. 
kauan kateissa ollut. 

ja vaikka me molemmat tiedetään,
ettei siitä mitään edelleenkään tulisi,
en kadu hetkeäkään.

sä oot mulle kauneinta
kaikesta huolimatta.