saunan jälkeen
laiturilla
paljaana kaikin tavoin
kastoin kylmään veteen
sinne jäi huominen
unohtui eilinen
olen taas maiseman jatke
enemmän kuin itseni
tai ymmärrykseni
mykistää oleminen
sielussa asti
autuas hymy kiipeää kasvoille
suljen silmät ja hengitän
syvään
Käsi ojentuu vaistomaisesti
sivulle,
halkoo tyhjää ilmaa
Kukaan
ei
ota
siitä
kiinni.
Puristuu nyrkkiin kaipaava,
hakeutuu rinnalle
Minä olen tässä.
laiturilla
paljaana kaikin tavoin
kastoin kylmään veteen
sinne jäi huominen
unohtui eilinen
olen taas maiseman jatke
enemmän kuin itseni
tai ymmärrykseni
mykistää oleminen
sielussa asti
autuas hymy kiipeää kasvoille
suljen silmät ja hengitän
syvään
Käsi ojentuu vaistomaisesti
sivulle,
halkoo tyhjää ilmaa
Kukaan
ei
ota
siitä
kiinni.
Puristuu nyrkkiin kaipaava,
hakeutuu rinnalle
Minä olen tässä.
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Paljaana, se on hienoa.
Jaoitpa kuitenkin kanssamme hetken.
Ojentele vaan jatkossakin.
Kyllä siihen tartutaan.
Lämmöllä epeli.
Tulipa mieleen,
miten luin joskus jostain että ihminen
on itsensä paras ystävä.
Luonto kaikkineen antaa tarvittavan,
tässä läsnä veden voima, autuus siitä.
Olla läsnä, itselleen - ja sitä kautta muille,
on käsittääkseni elämän syvin olemus,
jos tämmöinen sanonta suvaitaan :)
Sivut