koodi11

Sinun tiesi kulki
omani vierellä
Tarpeeksi lähellä
Jotta valosi 
Minut pelasti

Minun tieni kulki
lähellä sinua
Kuitenkin liian kaukana
ettet saanut mitä tarvitsit

Niin moneen kertaan
Tiemme kulkivat
Samaan suuntaan
Melkein kohtasivat
kuitenkaan koskematta toisiaan

Nyt istun penkillä
Metsäpolun varrella
Kummastelemassa
Elämän solmuja ja kiemuroita
sitä miten jokaisen polkua
Elämä voi ohjailla

Onko kohtaloa
Vai jotakin muuta
Siitä en tiedä
Enkä oikein edes välitä
Mutta sillä on väliä
Että sinä olet osa minun sydäntä
Sattuu kun et ole lähellä

Ja vaikka ympärillä
On pelkkää aurinkoa
joka paistaa puiden lomasta 
Ei mikään määrä valoa
Voi sinua korvata
Sinun valosi on erilaista
Enkä tiedä osaanko kulkea
Sinne minne haluan
Ilman sinun valoa