Koira haudattavana

Runoilija Maatiainen

Tärkeää on SYÖMINEN, uiminen, kepit, mutaojat, tervehtiä jokainen kohdattu ihminen ja koira, nokoset

Yli 14 vuotta se eli niinkuin opetti 

Vauhti väheni, hepulit harveni
tuli aika 
päästää 
ja lähti lupsakka labbis
nokosille viimeisille

En itke
sehän oli hyvälle elämälle hyvä loppu
vaan kaivan
metrin syvää monttua
osaa olla savimaa kovaa

Orava käy kurkkaamassa
ohi astelee fasaani 
kauneimmillaan kukassa metsäkurjenpolvet 

Mutta monessa menossa mukana
se koira ehti olla
ja kuului meidän elämään 
eikä sitä monttua ihan täytä mikään

Lehtiä voisi kasata kummulle
sillä kun oli tapana 
lehtien perässä ryntäillä
kun tuuli lehtiä lennätti
oletus
Kategoria: 
 

Kommentit

Surullinen, haikea teos.. Mutta kaunis ✨✨✨
 Niin.. ..14 vuotta on pitkä aika
14 yhteistä vuotta
Äh luopumisen tuskaa .. 
 

Käyttäjän kaikki runot