(Tarina) Juhannuksesta Jouluun Jo

Runoilija Maatiainen

Iloisella porukalla
poltettu oli kokko
lettuja syöty
heitetty tikkaa
sitten perheineen nukkumaan
kaikki menneet
vain minä päätynyt jonnekin
järven rantaan yksin
seisomaan
eikä siitä välittänyt kukaan
taloissaan ihmiset
nukkuivat kerta
ja märehtivät siinä
laitumella lehmät
enkä minä osannut olla
orpo enkä onneton
paikka oli kaunis
missä sitten olikin
ja tyyneys kaiken yllä

Niin ja muuten ei
tuulimylly
rumennna mielestäni mitään
Eikö pitäisi tietää
jos vastaan taistelee
että mitä sitten puolustaa?

Ei olisi arvannut
silloin juhannusyönä
että siinä samassa rannassa
kun menisi joitakin vuosia
ja tulisi jouluyö
kun piipuista savu nousisi
minun itseni tekemät
olisi yhdessä uunissa tulet
että aitan seinässä
seitsemäs postilaatikko
ja nimeni siinä

Asun täällä
Se
Tunne

Pirtin ikkunasta
olisin rantaa katsellut
juhannuksesta jouluun jo
olisi muistoja

Miten järvi sinisenä auringossa
miten sadepäivänä harmaa
miten saunasta uimaan
miten rannasta lähtisin
tervatulla veneellä
ja palaisin
punaisella potkukelkalla

Että niissä taloissa 
nyt tuttuja asuisi
ja ne laitumen lehmät
aamuin illoin lypsäisin

Että ajo-ohjeita vastakarvaan
sormella lehmän selkään

Navetassa herttainen paappa
ajelisi pikkukuormaajalla
ihan täys mahdottomuus
sen olla ajelematta
törmäisi sillä aina välillä
ruokkijaan ja se hermostuttaa
Erkkejä kun niiden pitää sitten
kesken muiden hommiensa 
kalibroimaan ruokkijan vaakaa

Tapaus työhöntulotarkastus
"Te olette kovakuntoinen
mutta laiha"
sanoo lääkäri
"Otamme verikokeet"
3 päivän kuluttua soittaa tulokset
ja mitä selviääkään
"Te olette terve kuin pukki"

Varmistuu myös
että yhtäaikaa
navetan ovesta
topakka mummo
ja kaksi lehmää
eivät mahdu
eikä yhtäaikaa voi
olla navetalla sekä että
viljakuormaa ajamassa
edes eräskään Erkki
eikä eräs Erkkikään

Mutta eräänäkin aamuna
elokuussa kello 10
olisi niin hienosti asiat
että ne lehmät lypsettynä
ja järvellä veneessä
meitoneito evästä ja aikaa

Miten joskus
kesäillan hämärissä
haikaran lento

Miten syksyn tullen
punaista ja keltaista
hehkuisi rannan haapapuut
Eivät malttaisi lähteä
navetan pääskyt
vaikka ensimmäiset pakkaset
Eikä yöllistä jäätä
malta saappaalla kokeilematta
eihän se vielä kanna
Syksy ja syksyn sateet
eivät antaisi talven tulla
vaan viimein
jouluksi hippunen lunta
ja jäähän järvi
potkukelkalla kiitäen yli
selän ja ympäri saarten

Se tunne!

Järvi ei enää ole joku järvi

Niin ja muuten varpuset
jouluaamuna navetasta kuuluu
pimeässä jo tirskunta
oletus
Kategoria: 
 

Kommentit

Aito ja rehellinen kertomus immeisen elämästä, parasta tässä on se ettei tästä ole yritetty tähdä taidetta ja siinä sen taiteellisuus.
Ihana oli lukea tätä , kiitos 
Hieno tunnelmallinen sielun tarinointi
 

Käyttäjän kaikki runot