Tietoisuuden
näyttäytyä
yksittäisissä ajatuksissa
epävarmoja tunteiden
panttivangit
laskeutuivat
laskukaavoihin
koulussa
matematiikkaa,
nuoruuden laskea
suhteita,
elokuvatähtien
ja rockstarojen
räävittömyyksiä
myöhemmin lasten
lukumäärää
seuraten
pelkkää kaavaa
tilipussin tai
eliniän odotukseen
numeroita
tänään olen eri
maata,
lumoissani
haaveilen
annan kasvojen
laskea,
paljastamatta
yhtäkään
sillä tänään
olen unohtanut,
vapautumaan
kaikenkarvaisista
hämmennyksistä
olinhan sopeutunut
moneen ihoon,
sileyden karheuteen
rumien sanojen ja
riutuneiden vartaloiden,
naismaisten
asentojen kylläisyyteen
tiesi missä
satama on
mihin
rantautua,
kiskot joilta
ei voi
suistua
ja silti
juuri tänään
mietin rajaa,
päämääriä
joihin älyllisyyden
olisi
hyvä pesiä
olisiko se
sellainen
rakkauden
kehto
muistin järjestyä
enemmän
tunnelmista kuin
tuntemuksien
haaveista
kehittämällä
uutta
eikä mikään
niistä
olisi todellisuutta
vastaan
vaan
elämäntilanteiden
itsestään selviä
malleja,
kunhan ne vaan ensin
hankkii,
jalostaa
käärii
hienoon paperiin ja
antaa lahjaksi
saatoin sammuttaa
valot,
annoin kaiken
maata päälläni
pyörähdellen
vasemmalle,
oikealle
en odottanut
vastauksia
vaan hyväilyjä
katoamisen tunteen
voimistua
tulemisen
ehtiessäni
vasta sisään
tai
karstan peitossa
olevaa vanhuutta,
joka ei
välttämättä pysty
vaikka osaa
tai olla aina
käytettävissä,
osaamatta kieltäytyä
ruumiin tarjoamista
palveluista
koko tietoisuuden
nousta hallitsevaksi
persoonallisuuteni
nousta ja
laskea,
kiihdyttää ja
hidastaa
lempeän tyhjyyden
katsoa silmiin,
kuinka
patsaat seisoivat
kietoutuen
rönsyillen ristiriidan
yksinäisyydessä
nurinkurinen
herkkyys on
sokea
se ei ymmärrä
joutilasta ja
vapaata
elokuvaa
ihmisen
luovuttaa
tila ja paikka
ajalle
renkaan sitoutua
toiseen,
seuraavaan
missään ei
ollut
umpimähkäisyyttä
olin hyväksynyt
kohtaloni,
mutta en
hyväksynyt kaavaa
en ymmärtänyt
lukuja,
himon laskeskellessa
pidättäytymisen aikaa
ahdistuin,
enkä
saanut henkeä
hengittäessäni
tuollaiseen
viittaavia huuruja
ja silti uskoin
kaiken ja
kaikkien mahdollisuuteen
tunteiden kehittymisen
tehtävä
on luoda totuutta
ja se totuushan
luo
kasvattaa
vapaamielisyyden,
joka rakastuttuaan
kietoutuukin
suvaitsemattomuuteen
tosiseikkojen
havainnoituminen
unohtuu
kyvyttömyys
ymmärtää
vääryyttä
tuoden arpia
sieluun,
tunteita joita
jokaisella
on
jokaisen ymmärtää,
että
me muutumme
jokainen meistä
on leikkinyt
rakkaalla
nukella tai
autolla
hylännyt sen
tyytymättömyys
muuttuukin
helposti
ylitsepääsemättömyyden
esteeksi
haluamme täyttää
muottimme
hellyydellä
työn ja
stressin
antaa kone
käsiimme
pienempiä
ja suurempia
ympyröitä
nopeampaa
tai
hitaampaa liikettä
pelkkä mielikuvitus
seuranaan
kehon aueta,
jokaisen solun
hengittää ja
oieta raukeudessaan
onko kukaan
käynyt
mielikuvituksessani
päällystänyt
makuuhuonettani
haavekuvillaan
konkreettisia
odotuksia,
joita jokaisen
todellisuus
suoltaa
ruumiillinen olemus
hakee
vapaa- aikanaan
aina
nautintoa
laajentua
loputtomaan,
äärettömyyteen
kutsumalla
itseään
pieneksi kuolemaksi
ja aamulla
herätessään
huomaa olevassa
ei kenenkään
maalla,
jossa sepittämisen
lahja on
kyky jäljittää
tietään
synnyttää aistimuksia,
sellaista autismin
tapaista riippuvuutta
haluavasta katseesta
tai hyväilystä,
joka osaa
ottaa paikkansa
hallinnan tunteena
useimmiten silmäni
pysyvät kiinni,
mielikuva on
jo syntynyt
tiedostamattomassa
kuvan kasvattaa
asioille
mittasuhteet
nimen yhdistäminen
kehoon,
jokaiseen
hyväilyyn
tapaan antaa
ja ottaa
ja mitä enemmän
ja voimakkaammin
sen kauemmas
sielu irtaantuu
ruumista
nauttimiseen kykenevä
keho on kasvatettava,
puettava se
pois mekaanisuudesta
fyysisen kauneuden
vietellä,
tunteen täsmällisyydellä
saavuttaa
tajunnanmenettämisen
tila
lämmön muuttua
kylmyydeksi
veren paetessa
sellainen
vuorovesi, joka
vie täydenkehon
tyhjyyteen
rakkauden luoteen
synnyttää ilon
kyyneleitä
vuoksen pyrkiessä
pakenemaan
katoamaan
niin kuin
sielusta
irrotetaan paloja,
haaveita todelliseksi
mutta en
koskaan
osannut muotoilla
kysymystä
täysin oikein
elämän palapeliä
on vaikea koota
sydämen isku
aiheuttaman
äänen kuulee,
osaamatta tulkita
kaikki aina
kompastuu johonkin
ajatusvirheet,
puhumattomuus
tai pelkästään
heijastukset
tekemättömyydestä
valkokankaalla
ahdinkoon on
helpompi piiloutua,
omiin mielikuviin
nautinto
harvoin yltää
huipulle
ja se
vuorovesi
jättää aina
suuremman ja
suuremman tyhjyyden
suuremman
toistuvuuden
tuoda suurempi
tuska
imupaperin kykyä
imeä
kyyneleet
harhakuvien kyky
vallata ajattelu,
kykymme ajelehtia
sattuman ja toivon
epävarmuudessa
ja silloin on vaikea
katsoa
itseä silmiin
nähdä kasvoja
niiden ympäristössä
näin sitä
yrittää
epätoivoissaan
avata jumiutuneita
laatikoita,
haaveita
nautinnollisuudesta
tunteiden oikeutuksen
tai tuomion
väliseinää,
joka erottaa
ohikiitävän ajan
pitäen kiinni
tai pudottautua
tiedostamattomaan
lentohiekkaan
ja toivoa
etteivät haaveet
muutu rajallisemmiksi
tai kuihdu
vanhuuteen
kaventaen
tulevaisuuttamme
uskoa rakkauteen
avaimia
merkityksettömyyden
muuttua
merkityksellisyyteen
ymmärtää
menneisyytensä
onnellisuus
osana nykyisyyttä
haloo
haloo vaan kaikille
elämä lupaa minulle,
että teet tilaa paremmalle
valon näyttää pintaa syvemmälle
näyttäytyä
yksittäisissä ajatuksissa
epävarmoja tunteiden
panttivangit
laskeutuivat
laskukaavoihin
koulussa
matematiikkaa,
nuoruuden laskea
suhteita,
elokuvatähtien
ja rockstarojen
räävittömyyksiä
myöhemmin lasten
lukumäärää
seuraten
pelkkää kaavaa
tilipussin tai
eliniän odotukseen
numeroita
tänään olen eri
maata,
lumoissani
haaveilen
annan kasvojen
laskea,
paljastamatta
yhtäkään
sillä tänään
olen unohtanut,
vapautumaan
kaikenkarvaisista
hämmennyksistä
olinhan sopeutunut
moneen ihoon,
sileyden karheuteen
rumien sanojen ja
riutuneiden vartaloiden,
naismaisten
asentojen kylläisyyteen
tiesi missä
satama on
mihin
rantautua,
kiskot joilta
ei voi
suistua
ja silti
juuri tänään
mietin rajaa,
päämääriä
joihin älyllisyyden
olisi
hyvä pesiä
olisiko se
sellainen
rakkauden
kehto
muistin järjestyä
enemmän
tunnelmista kuin
tuntemuksien
haaveista
kehittämällä
uutta
eikä mikään
niistä
olisi todellisuutta
vastaan
vaan
elämäntilanteiden
itsestään selviä
malleja,
kunhan ne vaan ensin
hankkii,
jalostaa
käärii
hienoon paperiin ja
antaa lahjaksi
saatoin sammuttaa
valot,
annoin kaiken
maata päälläni
pyörähdellen
vasemmalle,
oikealle
en odottanut
vastauksia
vaan hyväilyjä
katoamisen tunteen
voimistua
tulemisen
ehtiessäni
vasta sisään
tai
karstan peitossa
olevaa vanhuutta,
joka ei
välttämättä pysty
vaikka osaa
tai olla aina
käytettävissä,
osaamatta kieltäytyä
ruumiin tarjoamista
palveluista
koko tietoisuuden
nousta hallitsevaksi
persoonallisuuteni
nousta ja
laskea,
kiihdyttää ja
hidastaa
lempeän tyhjyyden
katsoa silmiin,
kuinka
patsaat seisoivat
kietoutuen
rönsyillen ristiriidan
yksinäisyydessä
nurinkurinen
herkkyys on
sokea
se ei ymmärrä
joutilasta ja
vapaata
elokuvaa
ihmisen
luovuttaa
tila ja paikka
ajalle
renkaan sitoutua
toiseen,
seuraavaan
missään ei
ollut
umpimähkäisyyttä
olin hyväksynyt
kohtaloni,
mutta en
hyväksynyt kaavaa
en ymmärtänyt
lukuja,
himon laskeskellessa
pidättäytymisen aikaa
ahdistuin,
enkä
saanut henkeä
hengittäessäni
tuollaiseen
viittaavia huuruja
ja silti uskoin
kaiken ja
kaikkien mahdollisuuteen
tunteiden kehittymisen
tehtävä
on luoda totuutta
ja se totuushan
luo
kasvattaa
vapaamielisyyden,
joka rakastuttuaan
kietoutuukin
suvaitsemattomuuteen
tosiseikkojen
havainnoituminen
unohtuu
kyvyttömyys
ymmärtää
vääryyttä
tuoden arpia
sieluun,
tunteita joita
jokaisella
on
jokaisen ymmärtää,
että
me muutumme
jokainen meistä
on leikkinyt
rakkaalla
nukella tai
autolla
hylännyt sen
tyytymättömyys
muuttuukin
helposti
ylitsepääsemättömyyden
esteeksi
haluamme täyttää
muottimme
hellyydellä
työn ja
stressin
antaa kone
käsiimme
pienempiä
ja suurempia
ympyröitä
nopeampaa
tai
hitaampaa liikettä
pelkkä mielikuvitus
seuranaan
kehon aueta,
jokaisen solun
hengittää ja
oieta raukeudessaan
onko kukaan
käynyt
mielikuvituksessani
päällystänyt
makuuhuonettani
haavekuvillaan
konkreettisia
odotuksia,
joita jokaisen
todellisuus
suoltaa
ruumiillinen olemus
hakee
vapaa- aikanaan
aina
nautintoa
laajentua
loputtomaan,
äärettömyyteen
kutsumalla
itseään
pieneksi kuolemaksi
ja aamulla
herätessään
huomaa olevassa
ei kenenkään
maalla,
jossa sepittämisen
lahja on
kyky jäljittää
tietään
synnyttää aistimuksia,
sellaista autismin
tapaista riippuvuutta
haluavasta katseesta
tai hyväilystä,
joka osaa
ottaa paikkansa
hallinnan tunteena
useimmiten silmäni
pysyvät kiinni,
mielikuva on
jo syntynyt
tiedostamattomassa
kuvan kasvattaa
asioille
mittasuhteet
nimen yhdistäminen
kehoon,
jokaiseen
hyväilyyn
tapaan antaa
ja ottaa
ja mitä enemmän
ja voimakkaammin
sen kauemmas
sielu irtaantuu
ruumista
nauttimiseen kykenevä
keho on kasvatettava,
puettava se
pois mekaanisuudesta
fyysisen kauneuden
vietellä,
tunteen täsmällisyydellä
saavuttaa
tajunnanmenettämisen
tila
lämmön muuttua
kylmyydeksi
veren paetessa
sellainen
vuorovesi, joka
vie täydenkehon
tyhjyyteen
rakkauden luoteen
synnyttää ilon
kyyneleitä
vuoksen pyrkiessä
pakenemaan
katoamaan
niin kuin
sielusta
irrotetaan paloja,
haaveita todelliseksi
mutta en
koskaan
osannut muotoilla
kysymystä
täysin oikein
elämän palapeliä
on vaikea koota
sydämen isku
aiheuttaman
äänen kuulee,
osaamatta tulkita
kaikki aina
kompastuu johonkin
ajatusvirheet,
puhumattomuus
tai pelkästään
heijastukset
tekemättömyydestä
valkokankaalla
ahdinkoon on
helpompi piiloutua,
omiin mielikuviin
nautinto
harvoin yltää
huipulle
ja se
vuorovesi
jättää aina
suuremman ja
suuremman tyhjyyden
suuremman
toistuvuuden
tuoda suurempi
tuska
imupaperin kykyä
imeä
kyyneleet
harhakuvien kyky
vallata ajattelu,
kykymme ajelehtia
sattuman ja toivon
epävarmuudessa
ja silloin on vaikea
katsoa
itseä silmiin
nähdä kasvoja
niiden ympäristössä
näin sitä
yrittää
epätoivoissaan
avata jumiutuneita
laatikoita,
haaveita
nautinnollisuudesta
tunteiden oikeutuksen
tai tuomion
väliseinää,
joka erottaa
ohikiitävän ajan
pitäen kiinni
tai pudottautua
tiedostamattomaan
lentohiekkaan
ja toivoa
etteivät haaveet
muutu rajallisemmiksi
tai kuihdu
vanhuuteen
kaventaen
tulevaisuuttamme
uskoa rakkauteen
avaimia
merkityksettömyyden
muuttua
merkityksellisyyteen
ymmärtää
menneisyytensä
onnellisuus
osana nykyisyyttä
haloo
haloo vaan kaikille
elämä lupaa minulle,
että teet tilaa paremmalle
valon näyttää pintaa syvemmälle
Selite:
https://www.youtube.com/watch?v=rw-CE9Ci7oI----------Elias on loistava monipuolisuus----------
https://www.youtube.com/watch?v=TvZ1fJOFOEI
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Kun ihminen ymmärtää menneisyyttään,hän on nykyiseeden kanssa sovussa,hienoa kerrontaa,pidän.
mukavasti napsautit kertomaasi mukaan.
Tukehtuessa ei saa enää omaa henkeä, selviytyjä.
Arvet ei enää auringossa rusketu.
Taitavasi rabetsi taiteilija tasapainottelee,
siinä elämän hienoa matkaa,
kiitos.
Usko rakkauteen on sitten taas ihan toinen juttu...
Hyvä runo.
Sivut