Aika murtaa
uurteita
silmiin
imupaperin
tavoin
uteliaisuus
yrittää
aistia
koko
olemuksen
eroottisuutta
psyyke
kipunoi
jokaisella
askeleella
miten vaarallista
on viedä
lihaa
noin liki
rakkauden
painopistettä,
joka
siinsi
silmien raoista
pimeä huone
heräsi
hautakammio
virittyi
tunteella
torjutut tunteet,
sukupuolisuuden
sääntely
oli vapautunut
moraalisen
anteeksiannon
hellyydestä
silmät olivat edelleen
suljettuina,
välttääkseen
näkemästä
kaikki satuttavat
lauseet,
niiden
osien katkelmat
muistuivat
hetkellisyyteen
olemisen
suoma tyydytys
kuitenkin heräsi
ja työnsi
mielihyvän tunnetta
edellään
kiihoittuvat alueet
otettiin esiin
kuin haavaa
suojaavat siteet
revitään
tunteiden
leimahtaessa
riehumaan
mikä on
tämän ajan
vaatimus
mikä on
epämääräisten
ruumiiden
kyky erottaa
särjetyn mielen
katumus
tai
intohimon kyky
hajottaa elämä
aistillisuuden
ja kunniallisuuden
pyyteisiin
vai oliko
se piru,
joka ratsasti
selkälihaksilla
viettelevyyden
kyky
nostaa halulle
niin suuri
kynnys
että
huntujen
peittämä
kauneus
on toisarvoista
ajan rakosen
kutittaa ja
kaivata
ja aina
sama
loppu
lumous loppuu
kuin
seinään
umpikuja,
joka jättää
naamion uteliaisuuden
kasvoille
aineettomuuden
tuuleentumattoman
hengityksen
lajitovereidemme
sieraimille
minä ymmärrän
heikkouteni,
mutta kun aistin sen
saman
naisessa,
jota käsi
tahtoo koskettaa
se vahvistuu
tekee tuoksun
aallosta
vastustamattomuuden
se hivelee
moniasteisia
tuntemuksia,
joille
ei ole
sanaa
se vaan
osaa sinussa
rakastaa
myös itseään
aatetta, jonka
ääreen palaa
aina
uudestaan ja
uudestaan
kaiken
kypsymisenä
tuulessa
heiluva kuohkeus
niitetään
hellyyden niittyinä
kuinka ne
kasvot
tekevätkään
onnelliseksi
pohjaton vetovoima,
joka
vetää
päättymättömyydellään
kuinka sieltä
rakkauden
vedestä
noustaan ja
nautitaan
puhtaasta
viettymyksestä
siksi meitä
on kaksi
kolmesta
jumalan
puolikkaat
mies ja
nainen
ja rakkaus,
kuinka se
valuu
ääriviivojen yli
läikkymättä
maaginen lumo
ja salaisimmat
minämme tähyten
kohti silmien
intiimiyttä
kahta lehteä
samassa
varressa
tuntien verenkierron,
keskinäisen
riippuvuuden
saadakseen sen
kaipaamansa
tavoittamattoman
tahtoa
tahtoa ja
tahtoa
tuntea kylmää
onnellisuutta
yhtä paljonkuin
kuumaa
vastuuntuntoa
intohimon nousutulvaa
ihoärsykkeitä,
jotka ovat
mielenliikkeitä
todellisuudessa
aivan kuin
voi rakastaa
jumalaa,
maailmaa
sieluaan
ja aina se
vie voimat
sisimmästä
ulkoiseen
katseeseen
menetin
yhteyden
silmiin
niihin kauniisiin
tyhjästä
eloon herännäisiin
sokeaan janoon,
joka
kuivattaa
paljastaa
nostaen yön
kuuhun ja
ennen aamun
sarastusta
kaiken summa
pakenee
ei sitä voi
nähdä
olennaista ja
epäolennaista
pistettä, jonka
kautta silmiin
tulee rakkaus
muuntuen
eläväksi nautinnoksi
tieksi valon tulla
sytyttää
lukea
henkeä, iloa
ja surua
kuinka ne
pääsevät siinä
sekunnin murto
osassa perille
muistojen syntyä
olla osa
elämänsäkeitä
eksymään
ja löytämään
oman heikkoutensa
äären
osallistumisen yllykkeet
ja mahdollisuudet
tahtoa elämän
totuuksia
tahtoa
tahtoa, tahtoa
tahtoa, tahtoa, tahtoa
rakkaudelle
uurteita
silmiin
imupaperin
tavoin
uteliaisuus
yrittää
aistia
koko
olemuksen
eroottisuutta
psyyke
kipunoi
jokaisella
askeleella
miten vaarallista
on viedä
lihaa
noin liki
rakkauden
painopistettä,
joka
siinsi
silmien raoista
pimeä huone
heräsi
hautakammio
virittyi
tunteella
torjutut tunteet,
sukupuolisuuden
sääntely
oli vapautunut
moraalisen
anteeksiannon
hellyydestä
silmät olivat edelleen
suljettuina,
välttääkseen
näkemästä
kaikki satuttavat
lauseet,
niiden
osien katkelmat
muistuivat
hetkellisyyteen
olemisen
suoma tyydytys
kuitenkin heräsi
ja työnsi
mielihyvän tunnetta
edellään
kiihoittuvat alueet
otettiin esiin
kuin haavaa
suojaavat siteet
revitään
tunteiden
leimahtaessa
riehumaan
mikä on
tämän ajan
vaatimus
mikä on
epämääräisten
ruumiiden
kyky erottaa
särjetyn mielen
katumus
tai
intohimon kyky
hajottaa elämä
aistillisuuden
ja kunniallisuuden
pyyteisiin
vai oliko
se piru,
joka ratsasti
selkälihaksilla
viettelevyyden
kyky
nostaa halulle
niin suuri
kynnys
että
huntujen
peittämä
kauneus
on toisarvoista
ajan rakosen
kutittaa ja
kaivata
ja aina
sama
loppu
lumous loppuu
kuin
seinään
umpikuja,
joka jättää
naamion uteliaisuuden
kasvoille
aineettomuuden
tuuleentumattoman
hengityksen
lajitovereidemme
sieraimille
minä ymmärrän
heikkouteni,
mutta kun aistin sen
saman
naisessa,
jota käsi
tahtoo koskettaa
se vahvistuu
tekee tuoksun
aallosta
vastustamattomuuden
se hivelee
moniasteisia
tuntemuksia,
joille
ei ole
sanaa
se vaan
osaa sinussa
rakastaa
myös itseään
aatetta, jonka
ääreen palaa
aina
uudestaan ja
uudestaan
kaiken
kypsymisenä
tuulessa
heiluva kuohkeus
niitetään
hellyyden niittyinä
kuinka ne
kasvot
tekevätkään
onnelliseksi
pohjaton vetovoima,
joka
vetää
päättymättömyydellään
kuinka sieltä
rakkauden
vedestä
noustaan ja
nautitaan
puhtaasta
viettymyksestä
siksi meitä
on kaksi
kolmesta
jumalan
puolikkaat
mies ja
nainen
ja rakkaus,
kuinka se
valuu
ääriviivojen yli
läikkymättä
maaginen lumo
ja salaisimmat
minämme tähyten
kohti silmien
intiimiyttä
kahta lehteä
samassa
varressa
tuntien verenkierron,
keskinäisen
riippuvuuden
saadakseen sen
kaipaamansa
tavoittamattoman
tahtoa
tahtoa ja
tahtoa
tuntea kylmää
onnellisuutta
yhtä paljonkuin
kuumaa
vastuuntuntoa
intohimon nousutulvaa
ihoärsykkeitä,
jotka ovat
mielenliikkeitä
todellisuudessa
aivan kuin
voi rakastaa
jumalaa,
maailmaa
sieluaan
ja aina se
vie voimat
sisimmästä
ulkoiseen
katseeseen
menetin
yhteyden
silmiin
niihin kauniisiin
tyhjästä
eloon herännäisiin
sokeaan janoon,
joka
kuivattaa
paljastaa
nostaen yön
kuuhun ja
ennen aamun
sarastusta
kaiken summa
pakenee
ei sitä voi
nähdä
olennaista ja
epäolennaista
pistettä, jonka
kautta silmiin
tulee rakkaus
muuntuen
eläväksi nautinnoksi
tieksi valon tulla
sytyttää
lukea
henkeä, iloa
ja surua
kuinka ne
pääsevät siinä
sekunnin murto
osassa perille
muistojen syntyä
olla osa
elämänsäkeitä
eksymään
ja löytämään
oman heikkoutensa
äären
osallistumisen yllykkeet
ja mahdollisuudet
tahtoa elämän
totuuksia
tahtoa
tahtoa, tahtoa
tahtoa, tahtoa, tahtoa
rakkaudelle
Selite:
https://www.youtube.com/watch?v=L4sbDxR22z4
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Kaunis, kaipaava, aistillinenkin runo, hyvä.
"ja mies ja
nainen
ja rakkaus,
kuinka se
valuu
ääriviivojen yli
läikkymättä"
Tähän kohtaan palaan, en ole pitkään aikaan lukenut mitään näin kaunista :)
Sivut