Syyllisyydentunto
hakee ulottuvuuttaan
kykyään värähdellä
häpeänsä
spiraalissa
kosketusetäisyydellä
synkkää mertani,
sokaisevaa avaa
tuntien
valon huuhtovan
ja kuinka
vapisenkaan
edessäsi
katseen vallan
valuessa sormien
lävitse
ajan värien
jättäessään
hyvästejään
mustalle maalle
asfaltille, jonka
tulivuori
oli sulanut
luovuttanut kaikki
suosilliset pisteensä
hennon linnun siiven
kyvyn murtaa
halun karkea
muoto
niitä herkän
maan alueita,
joissa mielekkyyden
yltäkylläisyys
tuhlaa inhimillisyyden
libidoa
satumaisen elämän
todellisuutta
kauneutta ja
hämmentävyyttä,
jollaiseksi
ihmisen subjektiivisuus
eron kynnyksellä
rationalisoituu
päivän ja yön
kohdatessa
syvyyksissä
fyysisen rakkauden,
hillittömyyteen
johtavien
hyväilevien silmien
kyky olla
raivoa suurempi
este sinun
ja minun
lihallisen rakkauden
palvoa
yön
kuolettavia varjoja
rakkauden muotoa,
joka tunnustaisi
yhdistäisi toisistaan
erottamattomat käärmeet
saisi
läpinäkymättömän
näkyväksi
antaisi hurmaavalle
ja kohtalokkaalle
uuden nimen
~~~~~~~~~~~~
mikä voisi
olla jumalaa
ja aurinkoa suurempi
unohduksen
ulappaa kauempana
sileää pintaa,
jonka syleilyssä
tuntee elävänsä
maistaa huulelta
jumalan luoman
kuvan
jokaisen
ihon neliön ja
ajatuksen luoman
vaikutelman
olevan historiaa
kyvyn imeä
elämää,
utuisen kohteen
polttavaa pistettä
kiihottavan odotuksen
esteitä,
valaistuksen
synnyttämää
rajattomuutta
jossa jokaiselta
putoaa kyynel
ja kaksikin
löytää puuttuvat
osansa,
silmien, suiden
ja huulien
kyvyn antaa
kaikki mikä
elämässä on
annettavaa
kuten rakkaus on
rakastettava
hallitsemattomuuden
tila, joka
kysyy aution
rantansa,
aaltojensa perään
värähdyksiensä
määrää
saalistaa
ja kaipauksensa
kuljettaa
maan uumeniin
tullakseen kosketelluksi,
liikkuvaa mielihyvää
miehisyyden ja
naisellisuuden
puoliensa
vetävyyttä
~~~~~~~~~~
kuinka kaikki
haaveet tulevat
ja ilmestyivät
aina limittäin
onnettomuuden
yhtyessä
onnellisuuteen
olemalla
juoni moraalin
ja rakkaussuhteen
romanttisessa
kohtaamisessa
pitkän ruohon
helottama
täysi terä
tai
sinisen meren
tyhjyys, joka
puhuu itsestään
vapautensa
harkittuja sanoja
kuumaa punaista
syvältä raapaistua
intohimoa,
saadakseen hurmoksensa
vuotamaan
ruumiillistumaan
osakseen
elämisen arvoisen
veden ja auringon
syömää pintaa
maailmojemme
syleilemää
kaunista saarta
ranskalaisten
ikkunoiden
tähtikirkasta
yötä
ikuisuuden valleja
välitöntä
onnellisuuden tunnetta,
joka unissaan
kääntää ja huokaisee
pöyhistelee siipiään
ja nukahtaa
veden pinnassa
levottomuudessa
kimalteleviin
laineisiin
ja se avaa
kasvot yön kukiksi,
muuttaen ääriviivat
selkeäksi
liikauttaen maailman
epäinhimilliseen sulouteen
ja se onni
on tuntiessani sinut,
saadessani olla kanssasi
vihreällä kalliolla
eikä se ole
ehdottomuutta,
vapautta
uskoa vaan
sitä toista
joka on kahden ihmisen
ruumiillinen tarve
vääristää maailmaa
pitää vapautta
aseena ja totuutena
yli tulevaisuuden
kynnyksen
kuten sade
tulee harsoina
sellainen
ajastaan eksynyt
kevät ja
ajatuksen siemen
kuvaan rakastunut
todellisuus
olla onnellinen
unohtaessaan
olla olemassa
Selite:
Elämme jokainen jo omaa seikkailuamme. Se ei ole huominen, uusi vuosi tai kaukainen tulevaisuus, joka ottaa haaveensa vaaleanpunaisesta nähdäkseen tuleeko se vai jättääkö tulematta. Riippumatta tarttuako siipeen tai elää kuten ennenkin, se kaikki on tässä ja nyt ja jokaisena päivänä mahdollisuus...New Religion...
https://www.youtube.com/watch?v=l5-oQAdVA5E
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
helminauha, loistaakseen kirkkauttaan ja sävyjensä sointuvaa oloa,
ylenpalttisesta liikkeestä en löydä itselleni ylivertaista, houkuttavaa
viisauden pyörylää, uuden ajattelun mukaan vievää vauhdittajaa
aina ei oikeasti haluaisi olla olemassa, mutta kokemastaa haluaisi aina enemän ymmärtää ja eheäksi kuvaksi tiivistää
Sivut