21.4
Selittäminen
on aina
vaikeaa
viitta selässäni
liekeissä,
ensimmäisessä
lauseessa
herkkiä
suomalaisia
haavekuvia
suloisia
ja suljettuja
maalauksia
odottaen
kyyhkysten laskeutuvan
kevääseen
tai mustan
puhuvaan salamaan
iskeytyneen korpin
pienet
keltaiset silmät,
kuinka ne
katsovat
pienelle
palaselle
kaunista ihoa
kuiskaten
kasvoilta pingottuneita
epäilyjään
katsoen
yksinäistä
yksinäisyyden
hetkeä
jumalankin kääntää
siitä
kasvonsa
jotta minulla
olisi mahdollisuus
sanoa
ulottua
ulottumattomuuteen
asti vain
jotta aika
osaisi pysähtyä
hetkeen
nähdä teiden
haarojen jakautuvan
sikiävän muistojen
muurin singota
sanoja ja aikaa
miten ne kaikki
mielleyhtymät
muuttavat
merkityksiään
kaikessa on
osatotuutena
halua
se ei
ole
sellaista
omistamisen
hamuamaa
vaan siinä
kelluu
kyky olla
tyhjentää
minuutensa,
antautuessaan
hämärille
poluille,
riskien kykyyn
riistää
valon energia
ja
lähettää
värikkyytensä
värinä
parittelevien
kurkien kirkaisu
uskomattomat
kätensä,
sielunsa
rakkaansa
ympärille
siten siihen
pehmeään
vimmaan
eroottisuuden
kykyyn
villitä
muutamaa
askelta edempänä
lämpimin tuntein
kohti kokonaisia
elämiä
kohti sen
vetovoimaa,
sykettä
himoa, joka
on suurempi
ja siinä
on osansa
intoa
ulottumatta
koskaan
humalaan
asti
moraalisen heikkouden
syntysijoille,
paikkaan,
joka
on kuitenkin
jokaisen nähtävänä
22.4
Hetkeen ennen
minuutta,
hetkeen
jolla sade
kastelee
onnellisuutta
ja sieltä
nousee
rikkaruohoa
ja se
taistelu
pohjavirtaa
vastaan alkaa
toisille kaikki
tuntuu putoavan
taivaasta,
toiset tarttuvat
väkivaltaan ja
valheeseen
repien omatuntomme,
kuolleet ruumiit
viattomuuden
pyhissä kaupungeissa
surullisissa ja
väsyneissä
kaupungeissa
sumun läpi
kesyttyneet
maaseudut
eikä tarvitse
kääntää
peiliä
kasvoilta
murhaavan kauneuden
lävistää
jokaisen
ruumiin
synnyttää
suppean ja
värittömän
päälle
järjen ja
tunteiden
liittoja
yhteiskunta perkele
otti ja paini
voiton
luonto,
ruumis ja
viisaus käärittiin
maailman sielun
näytelmään
juuri kun
olin tarttumassa
himoitsemaani
filosofiaan
työ ja automaatio
vaiensi hengen
laittoi sen
rakentamaan
paratiisiin
sivistystä
kasvua ja
kalkkarokäärmeistä
sikiäviä kidutusvälineitä
jotta kaikki saataisiin
lukittua ikuisesti
paikoilleen
sietämättömään tuskaan
minulla on vain
uneni,
hetki hetkessä
rubiinin pehmeys
silkkisellä
tyynyllä
kiinteän poven
lupaamassa
nautinnossa
mitä sille
kivettyneelle
kalleudelle
pitäisi tehdä
lepyttäisikö sydämen,
myisikö
eniten tarjoavalle
miten se
osaakaan luvata
vaatimattomuus ja
röyhkeys
kaikki taivaan
alla,
hellyydellä
ylösluodut kasvot
noituus
noidutussa
kaiken hyökätessä
yhteiskunnan
onnellisuutta vastaan
perkeleet
päivissä,
kirjoituksen ja
sanojen ote
yössä
piilevän
häpeän väsymyksessä
jotta elämällä
olisi merkityksensä
ja aikaa
23.4.
Kauneus on
omanlaisensa
vika,
joka
vetää kaiken
maailman sairaudet
puoleensa
sellainen pieni novelli
suuren maailman
tai elämän
katveessa
kertoa tarinansa
ja kääntyillä
odottamattomiin
suuntiin
ja vaikka tarina
ei olisikaan
kovin surullinen
meillä
on taipumus
itkeä
keksiä valkoisia
valheita,
selityksiä,
kun emme ole
varmoja totuudesta
intohimon orjat
elävät ilman
toivoa
henkilöityneet
tahrat
pyyhkiytyvät,
jotta jokainen
meistä saisi
kokea armon
nauttia tarpeistaan
kuten jokaisen
tulisi ansaita
vapauttaa itsensä
vankilasta,
sillä ilman armoa
ei meitä
helvettikään
ota vastaan
silmissä
on ainiaan
kokoine yö
ja se haluaa
haluni
pukea
kaunopuheisen
fantasiani
ystävyydeksi,
matkustamisen
hyvin käyttäytyväksi
hyveellisyydeksi
ettei se
aina uneksiessaan
haisisi kuolemalta
vaan siinä
olisi jotain
enemmän
jotain joka
sykkii vaatekerrosten
ja tapakulttuuria
syvemmän kauneuden
alla
tai yllä
inhoan sanaa
syntiin lankeemus,
inhoan tapaa,
jolla lihallisuudelle
annetaan mielikuvia
poissaolon merkityksiä
hengellisyydestä
henki, synnyttää
halu
pyyhkiä
häpeä
ja meidänhän
pitäisi olla viisaita
ja ymmärtää aikaa
24.4 (huominen kirjoitettu tänään)
Aurinkoisen
hetken äitelä
rohkeus
kipu jäsenissä
kiertyy syvemmälle
aivoihin
miten sitä
tunteekaan
elävänsä,
kun tuntee
olemme vanhemmiten
muuttuneet
kivuksi,
sairauksiksi
merkiksi
rapistumisen
ylivallasta
kuinka se
ottaa otteensa
hiipuvasta
materiasta
ja vaikka
sitä
kuinka
leikkaa ja
hätistää
se ei
hiivi
sukkasillaan
hiivi äänetönnä
kissan kokoisin
askelein
vaan se
tekee hyvän
hetken,
tietoisuudesta
kauniin tehdä
sovinto
stereotyyppisen
ajattelun laulaa
laulunsa
eihän kukaan
halua
olla näkemättä
elävää
metsää
suonta, joka
sykkii
tai oikeastaan
tulvii lohtua
ymmärtää hyvän ja
pahan,
ymmärtää
ihmisen olevantuomittu
työhön ja
suruun
henkisen moottorin
tarpeen syttyä
ja synnyttää
tuskasta elämä
mikään ei ole
itseä,
lähimmäistä
tai jumalaa
vastaan
kaikki oli vaan
luotava
talo,
sininen
hetki,
aurinko
kaikki auringon
synnyttämät
tarinat,
kaikki mielen
haluamat
hullutukset
miten ne
kuiskuttelevat
miten ne
saivat enkelitkin
lentämään
pienistä
ikkunoista
ja niistä
ei saa suuria
siipiä
miten se
kauneus hivelee
herkkiä
paikkoja
kaiken kukittavan
rohkeuden sillä
tärkeimmällä
luovuudella
tunteakseen
siunatun,
saadakseen
tyydyttymyksen
sijaan kasvua
ymmärryksen
luopua suorittamisesta,
ian ikuisen tarpeen
miettiä
seuraavaa siirto
vain ollakseni
tekemättä jättämiseni
ääressä
maailmankaikkeuden
äärettömyydessä
siinä on jotain
samaa kuin
vapaassa pudotuksessa
on luotettava
ja silti
oltava rento
osa suoritusta
kuin totuus joka
haluaisi tulla sanotuksi
tai totuus,
joka olisi
osana unohdusta
huorata kokeakseen
mystisyytensä,
tai kasata
moitteettomuutensa
kohdatakseen jumalansa
ymmärtääkseen
mitä
pelastus tarkoittaa
ymmärtääkseen
miten hengetön
häpeämättömyys
asuu meissä
matkustaa sielun
siivellä,
viekotellen silmää
pyytäen ja
toivoen kosketusta
ja tuoksua
kuinka se
lunastus tunkeutuu
aistien perukoille
maksaen maksunsa
markkinahumuna,
pienen palan
täydellisyyttä
peilikuvana
olin edellä
syntiä,
kaiken karvaisia
jumalia
olin voittamassa
elämää
puolelleni vain
sanomalla
tekemällä
rakkaudelle kasvot
asiat merkityksellisiksi
niiden tapahtuessa
ei ennen
eikä jälkeen
jotta en menettäisi
nykyhetkeä
herättäisin
herkkätunteisuuteni,
kaiken toimia
yhdessä ja
vastaan pelkän
kokonaisuuden
missä aloitetaan alusta
ja lopetetaan
loppuun
otetaan selvää
ajasta,
autuuden tasosta
sinne mennään
ja tullaan,
olotilaan
josta ei kuitenkaan
ole paluuta
onni on ohimenevää
onnellisuus liittää
ohimenevät
pisteet ajattomuuteen
jatkuvuuteen, jossa
menneisyys ja tulevaisuus
lakkaavat
olemasta
syy ja seuraus
epämääräisyyteen
vastuuttomuus saa
uuden nimen
kantaessaan
vastuun, jotta
päivät
eivät seuraisi toisiaan
vaikeilla asioilla
olisi sanat,
ratkaisu samaistua
perspektiiviin
kaikki mitä
tarvitsee tietää
kasvaa inhimilliseen
tietämiseen
silmien nähdä
sielullaan ajattomuuteen
huomiseen,
kultani
ei ole mitään
suurempaa
kuin rakkaus
ja ajattomuus on
nähtävä,
jotta mikään
voisi alkaa
voisi loppua
voisi kylvää,
jotta niittäminen
olisi mahdollista
uskoon juurtuneen
toivon nähdä
nyt
nähdä intensiteetti,
jolla kelluva
elämä kohtaa
vastaan virtaavia
sieluja
ja nauran
koska ymmärrän
siinähän sinä olet edelleen
katseeni
tarttua alkuun
ja loppuun
kuvioon,
jossa on aihe
aika ja rakkaus,
ulottuvuus olla
ja kasvaa
ääneti maan päällä
niin kuin taivaissa
kiitos aika
kiitos rakkaus
25.4
Selittäminen
on aina
vaikeaa
viitta selässäni
liekeissä,
ensimmäisessä
lauseessa
herkkiä
suomalaisia
haavekuvia
suloisia
ja suljettuja
maalauksia
odottaen
kyyhkysten laskeutuvan
kevääseen
tai mustan
puhuvaan salamaan
iskeytyneen korpin
pienet
keltaiset silmät,
kuinka ne
katsovat
pienelle
palaselle
kaunista ihoa
kuiskaten
kasvoilta pingottuneita
epäilyjään
katsoen
yksinäistä
yksinäisyyden
hetkeä
jumalankin kääntää
siitä
kasvonsa
jotta minulla
olisi mahdollisuus
sanoa
ulottua
ulottumattomuuteen
asti vain
jotta aika
osaisi pysähtyä
hetkeen
nähdä teiden
haarojen jakautuvan
sikiävän muistojen
muurin singota
sanoja ja aikaa
miten ne kaikki
mielleyhtymät
muuttavat
merkityksiään
kaikessa on
osatotuutena
halua
se ei
ole
sellaista
omistamisen
hamuamaa
vaan siinä
kelluu
kyky olla
tyhjentää
minuutensa,
antautuessaan
hämärille
poluille,
riskien kykyyn
riistää
valon energia
ja
lähettää
värikkyytensä
värinä
parittelevien
kurkien kirkaisu
uskomattomat
kätensä,
sielunsa
rakkaansa
ympärille
siten siihen
pehmeään
vimmaan
eroottisuuden
kykyyn
villitä
muutamaa
askelta edempänä
lämpimin tuntein
kohti kokonaisia
elämiä
kohti sen
vetovoimaa,
sykettä
himoa, joka
on suurempi
ja siinä
on osansa
intoa
ulottumatta
koskaan
humalaan
asti
moraalisen heikkouden
syntysijoille,
paikkaan,
joka
on kuitenkin
jokaisen nähtävänä
22.4
Hetkeen ennen
minuutta,
hetkeen
jolla sade
kastelee
onnellisuutta
ja sieltä
nousee
rikkaruohoa
ja se
taistelu
pohjavirtaa
vastaan alkaa
toisille kaikki
tuntuu putoavan
taivaasta,
toiset tarttuvat
väkivaltaan ja
valheeseen
repien omatuntomme,
kuolleet ruumiit
viattomuuden
pyhissä kaupungeissa
surullisissa ja
väsyneissä
kaupungeissa
sumun läpi
kesyttyneet
maaseudut
eikä tarvitse
kääntää
peiliä
kasvoilta
murhaavan kauneuden
lävistää
jokaisen
ruumiin
synnyttää
suppean ja
värittömän
päälle
järjen ja
tunteiden
liittoja
yhteiskunta perkele
otti ja paini
voiton
luonto,
ruumis ja
viisaus käärittiin
maailman sielun
näytelmään
juuri kun
olin tarttumassa
himoitsemaani
filosofiaan
työ ja automaatio
vaiensi hengen
laittoi sen
rakentamaan
paratiisiin
sivistystä
kasvua ja
kalkkarokäärmeistä
sikiäviä kidutusvälineitä
jotta kaikki saataisiin
lukittua ikuisesti
paikoilleen
sietämättömään tuskaan
minulla on vain
uneni,
hetki hetkessä
rubiinin pehmeys
silkkisellä
tyynyllä
kiinteän poven
lupaamassa
nautinnossa
mitä sille
kivettyneelle
kalleudelle
pitäisi tehdä
lepyttäisikö sydämen,
myisikö
eniten tarjoavalle
miten se
osaakaan luvata
vaatimattomuus ja
röyhkeys
kaikki taivaan
alla,
hellyydellä
ylösluodut kasvot
noituus
noidutussa
kaiken hyökätessä
yhteiskunnan
onnellisuutta vastaan
perkeleet
päivissä,
kirjoituksen ja
sanojen ote
yössä
piilevän
häpeän väsymyksessä
jotta elämällä
olisi merkityksensä
ja aikaa
23.4.
Kauneus on
omanlaisensa
vika,
joka
vetää kaiken
maailman sairaudet
puoleensa
sellainen pieni novelli
suuren maailman
tai elämän
katveessa
kertoa tarinansa
ja kääntyillä
odottamattomiin
suuntiin
ja vaikka tarina
ei olisikaan
kovin surullinen
meillä
on taipumus
itkeä
keksiä valkoisia
valheita,
selityksiä,
kun emme ole
varmoja totuudesta
intohimon orjat
elävät ilman
toivoa
henkilöityneet
tahrat
pyyhkiytyvät,
jotta jokainen
meistä saisi
kokea armon
nauttia tarpeistaan
kuten jokaisen
tulisi ansaita
vapauttaa itsensä
vankilasta,
sillä ilman armoa
ei meitä
helvettikään
ota vastaan
silmissä
on ainiaan
kokoine yö
ja se haluaa
haluni
pukea
kaunopuheisen
fantasiani
ystävyydeksi,
matkustamisen
hyvin käyttäytyväksi
hyveellisyydeksi
ettei se
aina uneksiessaan
haisisi kuolemalta
vaan siinä
olisi jotain
enemmän
jotain joka
sykkii vaatekerrosten
ja tapakulttuuria
syvemmän kauneuden
alla
tai yllä
inhoan sanaa
syntiin lankeemus,
inhoan tapaa,
jolla lihallisuudelle
annetaan mielikuvia
poissaolon merkityksiä
hengellisyydestä
henki, synnyttää
halu
pyyhkiä
häpeä
ja meidänhän
pitäisi olla viisaita
ja ymmärtää aikaa
24.4 (huominen kirjoitettu tänään)
Aurinkoisen
hetken äitelä
rohkeus
kipu jäsenissä
kiertyy syvemmälle
aivoihin
miten sitä
tunteekaan
elävänsä,
kun tuntee
olemme vanhemmiten
muuttuneet
kivuksi,
sairauksiksi
merkiksi
rapistumisen
ylivallasta
kuinka se
ottaa otteensa
hiipuvasta
materiasta
ja vaikka
sitä
kuinka
leikkaa ja
hätistää
se ei
hiivi
sukkasillaan
hiivi äänetönnä
kissan kokoisin
askelein
vaan se
tekee hyvän
hetken,
tietoisuudesta
kauniin tehdä
sovinto
stereotyyppisen
ajattelun laulaa
laulunsa
eihän kukaan
halua
olla näkemättä
elävää
metsää
suonta, joka
sykkii
tai oikeastaan
tulvii lohtua
ymmärtää hyvän ja
pahan,
ymmärtää
ihmisen olevantuomittu
työhön ja
suruun
henkisen moottorin
tarpeen syttyä
ja synnyttää
tuskasta elämä
mikään ei ole
itseä,
lähimmäistä
tai jumalaa
vastaan
kaikki oli vaan
luotava
talo,
sininen
hetki,
aurinko
kaikki auringon
synnyttämät
tarinat,
kaikki mielen
haluamat
hullutukset
miten ne
kuiskuttelevat
miten ne
saivat enkelitkin
lentämään
pienistä
ikkunoista
ja niistä
ei saa suuria
siipiä
miten se
kauneus hivelee
herkkiä
paikkoja
kaiken kukittavan
rohkeuden sillä
tärkeimmällä
luovuudella
tunteakseen
siunatun,
saadakseen
tyydyttymyksen
sijaan kasvua
ymmärryksen
luopua suorittamisesta,
ian ikuisen tarpeen
miettiä
seuraavaa siirto
vain ollakseni
tekemättä jättämiseni
ääressä
maailmankaikkeuden
äärettömyydessä
siinä on jotain
samaa kuin
vapaassa pudotuksessa
on luotettava
ja silti
oltava rento
osa suoritusta
kuin totuus joka
haluaisi tulla sanotuksi
tai totuus,
joka olisi
osana unohdusta
huorata kokeakseen
mystisyytensä,
tai kasata
moitteettomuutensa
kohdatakseen jumalansa
ymmärtääkseen
mitä
pelastus tarkoittaa
ymmärtääkseen
miten hengetön
häpeämättömyys
asuu meissä
matkustaa sielun
siivellä,
viekotellen silmää
pyytäen ja
toivoen kosketusta
ja tuoksua
kuinka se
lunastus tunkeutuu
aistien perukoille
maksaen maksunsa
markkinahumuna,
pienen palan
täydellisyyttä
peilikuvana
olin edellä
syntiä,
kaiken karvaisia
jumalia
olin voittamassa
elämää
puolelleni vain
sanomalla
tekemällä
rakkaudelle kasvot
asiat merkityksellisiksi
niiden tapahtuessa
ei ennen
eikä jälkeen
jotta en menettäisi
nykyhetkeä
herättäisin
herkkätunteisuuteni,
kaiken toimia
yhdessä ja
vastaan pelkän
kokonaisuuden
missä aloitetaan alusta
ja lopetetaan
loppuun
otetaan selvää
ajasta,
autuuden tasosta
sinne mennään
ja tullaan,
olotilaan
josta ei kuitenkaan
ole paluuta
onni on ohimenevää
onnellisuus liittää
ohimenevät
pisteet ajattomuuteen
jatkuvuuteen, jossa
menneisyys ja tulevaisuus
lakkaavat
olemasta
syy ja seuraus
epämääräisyyteen
vastuuttomuus saa
uuden nimen
kantaessaan
vastuun, jotta
päivät
eivät seuraisi toisiaan
vaikeilla asioilla
olisi sanat,
ratkaisu samaistua
perspektiiviin
kaikki mitä
tarvitsee tietää
kasvaa inhimilliseen
tietämiseen
silmien nähdä
sielullaan ajattomuuteen
huomiseen,
kultani
ei ole mitään
suurempaa
kuin rakkaus
ja ajattomuus on
nähtävä,
jotta mikään
voisi alkaa
voisi loppua
voisi kylvää,
jotta niittäminen
olisi mahdollista
uskoon juurtuneen
toivon nähdä
nyt
nähdä intensiteetti,
jolla kelluva
elämä kohtaa
vastaan virtaavia
sieluja
ja nauran
koska ymmärrän
siinähän sinä olet edelleen
katseeni
tarttua alkuun
ja loppuun
kuvioon,
jossa on aihe
aika ja rakkaus,
ulottuvuus olla
ja kasvaa
ääneti maan päällä
niin kuin taivaissa
kiitos aika
kiitos rakkaus
25.4
Selite:
https://www.youtube.com/watch?v=QqQ6ntrUEQI&index=11&list=PLH1k9Qhl1K5-r_OqY7QrHmdHfT-koOOSW-----------https://www.youtube.com/watch?v=Y2qZJ3BHzjY&list=PLH1k9Qhl1K5-r_OqY7QrHmdHfT-koOOSW
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Sivut