In the End

Runoilija New England

Käyttäjän <span class="sydan sydan-punainen sydan-raamit"><svg width="10"height="10"viewBox="0 0 1000 1000"xmlns="http://www.w3.org/2000/svg"><path d="M998,312C984,152,870,35,728,35C633,35,546,86,497,168C449,85,366,35,272,35C130,35,16,152,2,312C1,319-4,357,10,418C31,506,79,585,149,649L497,965L851,649C921,585,969,506,990,418C1004,357,999,319,998,312zM952,409C933,489,890,562,826,620L497,913L174,620C110,562,67,489,48,409C34,351,40,319,40,318V317C52,176,150,74,272,74C362,74,442,129,479,218L497,260L515,218C552,130,635,74,728,74C850,74,948,176,960,318C960,319,966,351,952,409z"/></svg></span> New England kuva
mies
Julkaistu:
665
Liittynyt: 14.10.2011
Viimeksi paikalla: 3.11.2024 13:39

Asuinpaikka: -
Sähköposti:
-
Syntymäpäivä:
-

“Love is the longing for the half of ourselves we have lost.”  



Vuodet

Niin se
ihmistäkin liikuttava 
hetki saapui,
sydämen pulssi
laskiessaan vuosiaan

jotain mitä
ilman ei voi kuulla
itseään, 
hiljaisuutta

täyttäessään
omaa mittaansa,
antaessaan maansa murheiden
vielä odottaa

seistessään omilla jaloillaan
ja katsoessaan 
lumen peittämiä
jykeviä kuusia

elämänsä lankaa
silmissään
ja vaikka
hän hukkuisi
tähän kauneuteen 

hän lähtisi
hymyillen ja 
elämän maku kielellään

ollen osa samaa unelmaa
samaa 
hiljaisuutta ja rakkautta tulvillaan



Näistä sanoista on tahdikkuus kaukana

Olet kehosi varjo, silmäni liikkumaton
mutta putoat pimeästä valoosi
ja nyt nimesi on tavoittamaton taivaanranta,
josta muovaat ruumiisi

himoitsemasi kaukaisuutesi

olemalla uusi aika
uusi sisältö ja sen rosoiset ääriviivat

hetki jolloin tiedät muuttuneesi arvoitukseksi

enemmän kuin muistojesi haamu

mielikuvitelmaa jostain toisesta

ja miten se epätodellisuus antaa todellisuuden

tulevan rakkauden, joka läikähtää valoisaan nimeesi



Huojuva heinä

Elämän jos
antaa pantiksi,
miten sen
osaisi lunastaa
 
miten se
monen
vuosikymmenen
vaiteliaisuus
muuttuu ääneksi
 
miten kaksi
osaakin hengittää
samaan tahtiin,
tuntea elämän
virtaavan sisään ja
ulos
 
miten vuodet ovat
sitä muokanneet,
saaneet suunnistamaan
vaistojensa varassa
 
säteillä me
tason kielekkeellä
saamatta kosketusetäisyyttä
mihinkään
 
pelkääkö
se onnentunnetta,
koska tietää
sen
muuttuvan hyvästeiksi
 
kiihkon,
hellyyden
 
kaiken sen
rakkauden joka
on tehty toisillensa
 
silti se
hyökyy maailmaan
 
vaikka ihminen kulkee
ajassa kohti
tuntematonta
 
vaikka iho kuoriutuu
kerros kerrokselta
 
se tuntee rakkauden
kaipuumme,
ja niin siitä
versoo elämä,
huojuva heinä
 
sellainen hetkessä
siintävä välähdys,
joka ohimenevässä
tunteessaan
on onnellinen
 
jos vain sinä tulisit



Joka päivä ja joka ikinen yö
 
 Siinä lyhyesti elon retki
 ja summa viisauden ja määrä maan.
 
 Elämän, vapauden se ansaitsevi,
 ken itselleen ne kiistää joka hetki.
 
 Hän läsnä, rakkaus,
 käy vankkumatta täällä vaarain tiellä.
 
 Puhtaampi on tuskani kuin riemuni,
 kirkkaamat pilvet ja vihreys maan.
 
 Elämä, opeta minua onneni mennen
 syvemmin sinua rakastamaan.
 
 Hän tulee taas, te ilon tunsitteko
 niinkuin aalto.
 Se tuli hänen askeleitaan ennen
 
 Kipinä kirkkain, tuli pyhä
 kuin tähti tiellään pyhiinvaeltajan.
 Kun katkee, kirpoo kahleet kaiken,
 ajan,
 
 Sä loista aina, palat yössä yhä;
 
 RAKKAUS
 
 katseessa syvä.



Vastakohtaisuuksia

Kovuudelle on monta määritelmää
Pehmeys, onnen myötäjäinen
äänesi painolla
rakastan


Round and round

Olen kulkenut
ympyrää
silmät sidottuina

yksikään kierros
ei merkitse mitään

elämän sietämätön
totuus

luulen olevani
piilossa ja
kaikki onkin
läpinäkyvää

mutta ne silmät
eivät sitomattominakaan
näe tekojen ääreen

läpinäkyvän valheen
läpi

tottelevat vain käskyjä
ja säilyttävät kunniansa

huolettoman vastuuttomuuden
tunteen

ja karuselli vaan pyörii



Perhoskesä

Olen lentänyt
ja etsinyt
tehdessäni mielikuvistani
päivän ja
odottanut sitä
mikä koskaan ei tule

yötä joka olisi
epätodellisen vastakohta
kuorien todellisuuden
esiin

eksyttäisi epätoivon
kaukaisten ääreen

hämmennys on
hänen nimensä,
se jota kieli ei
satuta

kuiskaus ei sytytä,
ainoastaan aistit
heräävät naamioiden
takaa

ne jotka ovat himon
ja rakkauden väliin
kätkeytyneet,
harhailevaan huokaukseen
paenneet

vuodenajat taipuvat
päivästä iltaan
keväästä kesään
kertoen salaisuuksiaan

kalpeiden kasvojen ääreen

kuollen laillamme
onnellisena,
kaivaten syvästi ja
eläen vain sitä yhtä ainoaa varten



Don't Dream It's Over

Elämä

on pesäänsä
mahtumattomille
poikasille
kurkistus horisonttiin

vanhukselle
käyntikorttinsa
jättänyt
rosvo

seisovaksi
muuttuneen ilman

jalkapohjaa hiertävä
tekemätön

nyt kun
katson eteeni

haistamalla eilisen

hellalle palaneen
elämän rippeen

mustelman, joka
nousee tallotuista
unelmista

huomisen viereen
nukahtavasta
rakkauden äärestä

kiihkosta
tislaantuneet sanat

eletty elämä

kyky rakastaa
kunnes kipua
ei enää tunne

ole olemassa

ja pimeys
silmissä

hymyilevää iloa täynnä



Shine On Me

Sokeassa metsässä
alastomien puiden
pimeydessä
minun valtakunnassani,
sinut minä tahdon

Sielussani palaa
jäähyväisten roviolla
syyllisyyden risti
täynnä nälkäisiä suita,
mutta sinut minä vain haluan

Vaellan varjoissa
auringon ympäri
etsien vapautta
silmiesi kaukaista väriä
joka ovien raoista
aiheuttaa viluni ja vapinani

Jäätyneen ihon lailla
kouristaa peilikirkas kaipaus
tihkuvana räntänä
hokien kosketuksen kipinää
toivoen jään särkyvän välillämme
sillä sinun kosketustasi minä vain haluan

"See me walking, see me crawling
Shine, shine on me"



Live Tomorrow

Pitääkö pystyä
luottamaan, jotta voisi
rakastaa,
välittäisinkö toisesta
ihmisestä enemmän kuin
itsestäni
pitäessäni silmää iskevää
hymyä kädessäni

miksi murtaisin lumouksen?

vain seinä erottaa
elävästä elämästä,
murtaisinko sen
vai odottaisinko
kutsuvaa kättä ja
vetäisin sen itseeni,
maistamalla sen
pahetta

yksinäisyydessä ja
yksin hän viihtyi
ei kaivannut seuraa,
side silmillään
erossa maailmasta,
siitä josta voi
uneksia
ei koskettaa, eikä nähdä
ei laulaa
ei.. ei.. ei.. ei…

sataa,
sataa rankasti
hän tuntee,
aivan kuin sadepisarat
olisivat luoteja
lävistäen sisimmän
tehden reikiä,
aukkoja joista
elävänä kuolleen kirkkaus
saa otteen,
yksinäinen kipinä
uhmaamassa alistumisen
hämärää sadetta

nytkö se tapahtuu,
sekö jo tapahtuu,
elän huomisen
peilin kuvaa seuraten
kaukana nykyisyydestä
lähempänä eilistä
murtamalla seinän,
poistamalla silmiensä
siteen, peiton
rikkoen peilin,
jonka kuva
todellistuu hauraana,
ehyempänä

en katso enää
taakseni vaan tähän
hetkeen, joka viiltää
partakoneen terän lailla
kuunnellen uhmakasta
hengitystäni,
elämänkilistyksen hetkellä
katson murtuvia muureja
ja tunnen hyvän olon virtaavan
taas sisuksiini ja ne
hehkuvat eksyneet pisarat
täynnä eloa kuin
vastaruokittujen poikasten
hymyilevät suut



Taas kuutamolla

Vaikka kuun sirppi
neitsyen kohtua valaisisi
ei se meitä perisynnistä
vapauttaisi,
kompuroimatta korjaisi
ja aurinkoa synnyttäisi
paitsi rakkaudesta



Vapaus

Vapauden ihana hetki,
ei yhtään lupausta
ei voittajia, eikä häviäjiä
tuntea vapauttava tuoksu matkan päästä
sillä rajattomana tiedät
missä rajasi kulkee
Kadota hetkeksi ja astua sen yli
saapumatta koskaan perille



Sataa

Taas sataa,
tuulesta ratiseva pisara
kosteutena ihon läpi
Tuska sammuu,
mutta se ei armahda
Monta ihonmyötäistä
hienopesua siliäville,
jumalan lahja viattomille



Ahonlaita

Maailma on täynnä
pyyntöjä ja kieltoja,
pieniä kiellettyjä syntejä
Lakipisteen hurmos
huutaa vapautta
puraista eroottista kokemustaan
Imeä ja niellä
tuntea viipyilevän makean röpelöinen maku,
rönsyjen hidas nautinto
Suuret punaiset mansikat

 
 
Pitkään odotettu
ja kärsimätön
onnellisuus
sähköisti ruumiini
 
säröstä säröön
 
jotain niin kaunista
 
lävisti pienen
pienet aukkonsa
 
aivan kuin
tunteelle olisi
annettu tehtävä
 
maistaa ja maistua
matkan päähän
 
-
 
värisevä ystävällisyys,
jolla ei ollut
tarkoitus
tällä kertaa pelastaa
koko maailmaa
 
ainoastaan
tyydyttää avuton itsekkyys
 
keventää sydäntäni
 
tehdessään sitä minkä
nyt tuntee rakastaesaan
ja ristiessään
kätensä kauniiseen kiitokseen
 
ettei se murtaisi
pienen
pieniin palohin
 
välkkymään
ilonsa
tuntemattomille teille
 
ilmottamaan
taivaan kantensa
olevan jo täynnä
tähtiä,
kuun sirpillisiä
 
heliseviä hymyjä
 
 
-
 
tulevaisuudesta
katson menneisyyteeni
 
kaikki hyllyköt
täynnä sitä samaa,
estäen kulkemasta eteenpäin
 
näkemästä huomiseen
 
puolinaisten töiden
ja haaveiden
juurtua komediaansa
vaikka niissä
pitäisi itkeä
trakediansa tapaa
 
istua rooleissaan
 
tyytyen omiin sepustuksiinsa
elämän mahdottomuudesta
 
-
 
halut, halut
 
ja sieltä kohti
pettymysten päämäärää
 
koska fantasiat
eivät muuttuneetkaan
elävyyteen
 
tuoksujen ja äänten
kaaokseen
kasaantua korviemme väliksi
 
vaikka tarkoitus oli
tappaa vaivaantunut hiljaisuus
 
kirvelevät kyyneleet
 
sen koko absurdiuden
tavasta
asettua kuolemaan
puolestamme
 
koska emme halunneet vastata teoistamme
 
-
 
mukava uittaa
paperiveneitä elämässä
ja nähdä niiden uppominen
 
hakkaamme rystysemme
säröille
saadaksemme
auringon mahtumaan
ympärillemme
 
ja silti emme löydä
sitä mitä tavoittelemme,
koska emme ole tehneet sen eteen mitään
 
ei pelkkä ajatus riitä elämään
 
uskosta syntyy
ympäristöä myötäilevä
kompromissi,
 
vittu, kaiken ilon pilaava
väsymys
 
pakkomielle, joka pyörii
niin kovaa, että
synnymme kuolleena
 
ja meidät aidataan
sääntöihin ja kieltoihin
ja kohta huomamme
mieluummin jo kuolevamme
 
kuin että
tekisimme yhden pienen asian,
joka tekisi meidät onnelliseksi
 
-
 
olemme itsepetoksemme mestareita
 
korkeakoulun käyneitä näyttelijöitä
 
kukaan ei edes tiedä kuolleen nimeä
 
eikä kukaan  ajattele meitä
 
tyydymme olevaan,
olemaan tietyn kuvion
moninaisia toistumia
 
ja silti pelkäämme jonkun satuttavan
itsensä,
vaikka todellisuudessa
satutamme vain itse itseämme
 
olemalla
uhri, syyttäjä
ikvisiittori ja
paskan maku samassa persoonassa
 
-
 
menettäessään
tuntee
saavansa
mittasuhteet arvoilleen
 
mikä siinä
nyt on, että
kaiken maailman kangastukset
ovat näkömme illuusio
ja
panssari todelliselle kohtaamiselle
 
annamme satiinisen sisuksemme
näivettyä
sen sijaan, että
antaisimme hurmiomme
 
asettua himon sykkeen keskipisteeksi
 
vain koska me pelkäämme
 
elämää ja toisiamme
 
-
 
pelaamme pelkästään
omalla alueellamme,
vaikka meidän
pitäisi kohdata ympäristömme
 
turrutamme itsemme
tyhjyydestä tyhmyyteen
ja jos joku erehtyy
ilmaisemaan itsensä
 
aina löytyy katse tai
lause, joka
tappaa oraalle nouseen
itsetunnon rippeen häpeään,
jota ei ole olemassakaan
 
-
 
olen jotenkin
rypistänut yksinäisyyteni,
kaipaan taas ylenmäärin rakkautta
 
olen muuttunut kuurosta
kuulevaksi oman
meluni hiljaisuudessa
 
pelkään ihmistuntemuseni
herkyyden puolesta,
koska jokainen aito tai kaukainen kosketus
 
kertoo koskettajastaan
aina itslleni liikaa ja
en haluaisi nyt heti alkuun
antaa sen pilata  kaikkea
 
palata tunteitteni samaistumiskykyyn,
joka liian nopeasti palauttaa
hiljaisuuteni läsnäolevaksi
 
sanoilla on liian suuri voima
 
ihmiset eivät jaksa ajatella mitä sanovat
 
suoltavat ja suoltavat,
kun monasti hiljaisuus ja
läsnä oleva tunne voisi
pelastaa koko maailman
 
-
 
ilottomuus ihmisen
ihossa heijastuu kasvoihin
 
silmät halauaisivat aina
heti nähdä juonen loppuun,
jotta voisi päättää
ottaaako kiinni
vai jättääkö
 
olen usein jättänyt
 
jokaista höyhenenkevyttä
iloa on seurannut
onnellisuutta pelkäävä hiljaisuus
 
räiskyvät valot,
hurtti huumorikaan ei
ole synnyttänyt eloa
vain pimeys on
estänyt ketään näkemästä
 
eihän kukaan näe, jos
ei oikeasti edes halua
aukaista silmiään
 
-
 
olen taas ajatellut
liikaa,
on aika palata
takaisin elämään
 
siirtyä valorajan
etupuolelle
 
avaan oven
 
ja alan polttomerkitä
tunteitani ja ruumistani
uusilla kuviolla
 
odottamattoman odottaminen
muuttuu lähemmäs
olemassaoloa
 
monien vaihtoehtojen
ristituleen,
tuntiessani iseni jälleen eläväksi
 
-
 
kaikki alkoi
tapahtua kuin hengitys ja
käveleminen
 
refelkseistä
hioitui sydän, joka
pumppasi tahtomattaan
 
ajatusten tulva muuttui
ja läheni
väritetyn mielikuvituksen
maailmaa
 
vapauteni sovitteli
tietään epäjärjestykseen,
asioiden sismpään
tunnistaen tavan jolla
käsitellä tunteitaan
 
-
 
sanat olivat siinä
 
suudelman omaisesa
tavassa jakaa
ihminen askelmiin,
joita ei ole
 
kukaan ei voi
lähestyä sitä hetkeä,
jossa halu elää on
uupumusta väkevämpi
 
tulitikun raapia
ilonsa reunaa syttyäkseen
ja syttyessään sytyttää
sydämensä
-
 
kuolemalla kerran
voi jatkaa uutta elämää,
sanomalla mitä sisin käski sanoa
 
ja tekemällä mitä
oli tehtävä
 
niin se tunne menee
ihmisen läpi
jälkeäkään jättämättä
 
eikä silläkään ole niin väliä
 
-
 
eihän tässä mitenkään ole koskaan kenellekään käynyt
 
yritystään enempää ei voi saavuttaa,
tahtoan enempää tavoittaa
ja ovia kyllä riittää mihin koputtaa
 
ja aina tulee joku joka sanoo
että

väärin koputettu
 
 
 
 
 
 
Selite: 
https://www.youtube.com/watch?v=UARDizVbyL0
oletus
Kategoria: 
 

Kommentit

Toivottavasti kukaan ei oikeasti moiti koputuksia.

Sivut

 

Käyttäjän kaikki runot

Runoilija Runon nimi LuontipäiväLajittele nousevasti Kommentteja Kategoria
New England Apologize 14.4.2017 5 Runo
New England Mistreated 13.4.2017 5 Runo
New England From Russia With Love 9.4.2017 3 Runo
New England Your Latest Trick 8.4.2017 3 Runo
New England Kuinka paljon? 8.4.2017 4 Runo
New England Pelkään koskea kadulla 6.4.2017 3 Runo
New England En tiedä mitä menetän jos jään 3.4.2017 4 Runo
New England Tuulensuoja II ja huonot päivät 2.4.2017 5 Runo
New England It's My Life 1.4.2017 6 Runo
New England Cocaine 30.3.2017 3 Runo
New England Killing me softly 29.3.2017 4 Runo
New England Who Do We Think We Are 26.3.2017 3 Runo
New England Bridge Over the Troubled Water 26.3.2017 3 Runo
New England Yksin sateeseen 25.3.2017 4 Runo
New England Tyhjät huoneet 19.3.2017 5 Runo
New England All Of My Heart 18.3.2017 4 Runo
New England Sex On Fire 17.3.2017 6 Runo
New England Kolme pientä sanaa 12.3.2017 4 Runo
New England Away From The Sun 11.3.2017 7 Runo
New England Eläköön elämä 11.3.2017 7 Runo
New England When It's Love 5.3.2017 4 Runo
New England Unbreak My Heart 4.3.2017 6 Runo
New England Särkyvää II 3.3.2017 5 Runo
New England Tunnel of Love 3.3.2017 4 Runo
New England Aurinko 26.2.2017 5 Runo
New England Vertigo 25.2.2017 5 Runo
New England Money for nothing 25.2.2017 4 Runo
New England Järjen ääni 24.2.2017 5 Runo
New England Sä et rakasta mua enää 23.2.2017 9 Runo
New England Run 19.2.2017 3 Runo
New England Yöperhonen 18.2.2017 4 Runo
New England The Look of love 17.2.2017 6 Runo
New England Landing 16.2.2017 6 Runo
New England Jokainen kukka kaipaa valoa 11.2.2017 6 Runo
New England Justify My Love 9.2.2017 7 Runo
New England Northern Lights 7.2.2017 4 Runo
New England Hehkuva Rauta 4.2.2017 4 Runo
New England Olipa Kerran 2.2.2017 4 Runo
New England Sometimes i feel like screaming 1.2.2017 4 Runo
New England Nobody's Wife 31.1.2017 6 Runo
New England New Religion 30.1.2017 5 Runo
New England Ajelen päivästä pimeyteen 26.1.2017 5 Runo
New England Ei rakkaus yötä pelkää 25.1.2017 4 Runo
New England Muisto Vain Jää 22.1.2017 9 Runo
New England Unihiekkaa 21.1.2017 4 Runo
New England Sininen tie 21.1.2017 8 Runo
New England I Will Remember 20.1.2017 6 Runo
New England Rock & Roll 15.1.2017 8 Runo
New England Said I Loved You...But I Lied 14.1.2017 5 Runo
New England Circus 7.1.2017 7 Runo

Sivut