Pimeytemme jaetussa valossa

Näytä minulle vedenalainen Colosseumisi,
merihirviöiden kilta
odottamassa pääsyä areenalle,
 
niin minä näytän sinulle tulisen pätsin
kuumennettuna seitsenkertaiseksi;
 
päiväkirjojeni aarnivalkeat
luomassa nahkaansa
liekinkestäviksi siiviksi.
 
Kukapa pelastaisi syvyyksien orjat leviataneilta?
narkissokset ja naamiomiehet asettuvat samalle puolelle
langenneista enkeleistä vähäisimpien kanssa.
Salatuista sopimuksista
kasvaa neurooseja.
 
Verenhimo ja verenmaku
suuntautuvat sisäänpäin,
 
eivät pala tulessakaan.
 
Lentäjän liha on täynnä kuolemattomia piinan rivejä.
 
Viides käsky on meille se vaikein.
 
Keisareiden tuomiot,
yleisön mylvintä;
 
olemme kohdanneet näin jo aiemmin.
 
Emme koskaan ole yrittäneet peittää arpiamme
kauniilla eleillä,
 
rakastaa samaan tapaan
kuin balsamoitua ruumista.