Katso, kuinka kauneus kasvaa -
kuolleista oksista rakkauden taika
laskeutuu ihoni ylle, kuin lumen tunto
ja kaikki mennyt aika on obscura.
Kuule, kuin ulkona tyynessä haikeutemme laulaa -
keväisen vehreää maanpinta kaipaa:
iänkaikkista kosketusta, auringon haloa.
Ja todellisuus väreilee.
Meidät kaikki tehty on tomusta ja tuhkasta.
Yön tummistakin sävyistä kerran perimme hymymme.
Askel askeleelta toivoon johtaa tiemme.
Olemmehan kosmosta.
kuolleista oksista rakkauden taika
laskeutuu ihoni ylle, kuin lumen tunto
ja kaikki mennyt aika on obscura.
Kuule, kuin ulkona tyynessä haikeutemme laulaa -
keväisen vehreää maanpinta kaipaa:
iänkaikkista kosketusta, auringon haloa.
Ja todellisuus väreilee.
Yön tummistakin sävyistä kerran perimme hymymme.
Askel askeleelta toivoon johtaa tiemme.
Olemmehan kosmosta.
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
pidin paljon
Sivut