Tyhjässä

Tää on tosi hyvä. Välillä on kiva olla asioita kohtaamatta, vaikkei se pidemmän päälle vaihtoehto olekkaan.

Mulla olis nyt sitte diagnoosi tälle runolle. Ihan vaan siks kun sä niitä niin inhoot;) elikkä:

Autistinen fantasia (autistic fantasy)= Henkilö käsittelee sisäisten tai ulkoisten tekijöiden aiheuttamaa ahdistusta päiväaikaisella uneksimisella. Runsas uneksiminen korvaa ihmissuhteet, suoremman ja tehokkaamman toiminnan sekä ongelmatilanteisen ratkaisun.
(Psykiatria, Duodecim)

Kiitos ja kumarrus, mahtanee ärsyttää;)

Runosi solahtaa alitajuntaan, jää sinne hiljaksiin tekemään omaa yksinäistä, tutkiskelevaa matkaansa...

-pimeä tekee aina sokeaksi. Sitäkö on se pimeyden houkutus, ei vaan haluta nähdä..? Omaa runneltua ruumista ei ole kiva katsella. Tämä sinun runosi saa minun ajatukset lentelemään ihan omiin maailmoihinsa, se on hyvän runon merkki. Kaikkea ei koskaan pidä sanoa.

mielenkiintoista ja oivallista tekstiä.Rakentelet palasista kokonaisuuden ja pyörittelet samaa asiaa taitavasti monesta suunnasta pysyen kasassa ja pitäen lukijankin otteessasi.Tunnetila tulee lukiessa tutuksi.Hieno runo.

ihana runo*hymy*mielenkiintoisia ajatuksia,hienosti puettu mietittäväksi:)

Kirkkaita ajatuksia, jotka osuivat minuun, vaikkakin runon lopetus, tuo viimeinen säe tuntuu hieman kompromissiltä, siis tyylillisesti.

oon lukenunna tämän ennenkin, ja paranee kerta kerran jäläkeen:) jäi mieleen tuo turha suunnitelma, jolle et ole eres toteuttaja.

hieno, aivan ihanasti kerrot, kiieellä luin loppuun ja aloin uudelleen, tosi upeaa kerrontaa

Siis täähän on tosi hieno! Oon joskus itsekin tuntenut noin. Pidin.