Oon vasta yheksätoista
mut silti tuntuu vaa
ett elämä on lopussa
Ei oo enää nähtävää
ei maailma tarjoo parastaan
Se vie kaiken pois mun silmist
mun mielest
Ja kotona ne luulee
ett kaikki on okei
Ne ei tiedä oikeesti
minusta mitään, ne ei
nää koko totuutta.
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Kyllä, tähän samaistuu varsin helposti.
Joskus totuuden kertominen on vain liian raskasta, ainakin verrattuna siihen, miten helpolla pääsee kun vastailee vaan Kaikki on hyvin ja muistaa hymyillä sillon tällön. Toisaalta, puhuminen todella helpottaisi.
Pidän kovasti runostasi, todella.
voin samaistua tähän...masennus/väsymys tulee niin helposti piilotettua muilta vaikka osa itsestä toivoo, että joku huomais.. voimia !
voin samaistua tähän...masennus/väsymys tulee niin helposti piilotettua muilta vaikka osa itsestä toivoo, että joku huomais.. voimia !