![Käyttäjän <span class="sydan sydan-punainen"><svg width="10"height="10"viewBox="0 0 1000 1000"xmlns="http://www.w3.org/2000/svg"><path d="M497,203C537,107,630,40,737,40C881,40,985,164,998,311C998,311,1005,347,990,413C969,503,919,583,852,643L497,960L148,643C81,583,31,503,10,413C-5,347,2,311,2,311C15,164,119,40,263,40C370,40,457,107,497,203z"/></svg></span> lindalinda kuva](https://cdn.vaiste.com/sites/rakkausrunot.fi/files/styles/medium/public/profiilikuvat/picture-973-1704543864.jpg?itok=FK4e7q4m "Käyttäjän <span class="sydan sydan-punainen"><svg width="10"height="10"viewBox="0 0 1000 1000"xmlns="http://www.w3.org/2000/svg"><path d="M497,203C537,107,630,40,737,40C881,40,985,164,998,311C998,311,1005,347,990,413C969,503,919,583,852,643L497,960L148,643C81,583,31,503,10,413C-5,347,2,311,2,311C15,164,119,40,263,40C370,40,457,107,497,203z"/></svg></span> lindalinda kuva")
vaatetin surua nimeämättä
kirjoitin kipua kyynelin
mietin, mennäkö vai olla lähtemättä
kun taivaskin oli tähdittä hiljaisin
edessä uusi aamu, päiväkin
surun tilalla levottomuus
odotin tunteja, vielä illankin
yön vielä oli läsnä avuttomuus
riisuin surua verkkaisesti
vihdoin avautui salvat lukkiutuneet
solu solulta muutuin ehyemmäksi
taivas sininen
ja jo kirkkaina kimmelsi kotiveet
Selite:
Ei kai mitään niin pahaa, etteikö lopulta valoa näy tunnelin päässä.<br/>
Koettua, elettyä.
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Runo toivosta. Kaunis.
Lopulta tuntuu kuin kantaisi surua niinkuin läpinäkyvää vaatetta. Se vain on- sen tuntee.
Runo, kuin jäätyväiset vesipisarat, hento ja kaunis.
Tämä on hyvin kaunis runo. Upeaa kerrontaa. Pidän.
Kaunis ja viisas runo. Lopun tunnelma on kuin kotiintulo.
Niin vahvoin ja lempein
vedoin, jos ei ois surua
ois kuin ontto puu,
ja hyvä näin
valo tunnelin päässä,
hyvin
kauniisti kirjootat~
Kauniisti puhuvaa kipeätäkin runoa.Hieno.Pidän.
Nautittavaa luettavaa. Vahvaa runoa.
toiveikas eli hyvä
Runomainen runo, sellainen kiehtovan vanhantyylinen. Kirkkain rivi on alin.
Haikean kaunista. <3
"Maalasin surua" ah niin kaunis otsikko,
josta jatkoin lukea runoa ja liki kyynellin
luin tätä herkkääkin herkempää runosi
sanomaa.
Mielettömän hienosti runon muotoon punottu elämänkokemus! Olet taitava kirjoittaja.
Ahdistus ja mielen kipu voivat kasvattaa terveeseen varmuuteen.
Mielikuvituksekkaasti käytetty sanoja kuvaamaan surus ja iloa,ilon jäädessä mielen kielelle viimeisenä.
Runosi kuvaa kouriintuntuvasti sisäistä kiirastulta surun voittamiseksi ja onhan se niin, että vihdoin viimein se haipuu kehystettynä muistojen kultaiseen galleriaan, josta se kyllä tarpeen tullen itse tulee näyttäytymään.
Ja hyvä niin.
Kiitos sinulle vierailusta.
Alle tuon tumman seitin
pois,pois piiloon vaan,
kasvoni vaikka peitin
silti en rauhaa saa.
Aamu toi valjun valon
ei päiväkään rauhaa suo,
tuntien pitkän palon
unissa kulkee nuo.
Syrjään sain surujen hunnun
valoa taaskin nään,
päiville elämän tunnun
sini rantoja katsomaan jään.
Koskettavasti kirjoitit
runostasi voi tuntea kuinka
tuska on pusertanut.
Paljon iloa ja valoa. J
Kovin kauniisti luot surun askeleet runoksi
Herkkä, hyvä runo
Kyynelpisara helmenä silmäkulmaani tipahti
elämä voittaa aina sittenkin
Kauniisti kirjoitettu :)
Kaunista. Niin on monenmoiset tapamme käydä läpi surumme, ilomme, elämämme. Toiset pukee ja riisuu, osa kahlaa ja hukkuu...mutta lopulta kuitenkin lohdun saa jokainen :)
Hieno pienisuuri matka kohti eheämpää.
Todella kaunis runo. Aivan ihana.
Kosketti syvältä tämä runo!!
Kaepa seo tuo Suomalaene SISU joka aottaa nujertammaan isomattii vastoinkäömiset.
Sivut