Nimetön

Mäntyharjun kesäteatteri

Matka sinne kesti vain lyhyen hetken ja se oli tosi kivaa kun ei tarvinnut istua bussissa tuntikausia .

Pieni sade haittasi vähän päivää , mutta eihan sitä paljoa edes huomannut kukaan aina välillä oli aurinkoakin näkyvissä .

Mäntyharjua on kehitelty eteenpäin sitten viimenäkemäni joskus muutama vuosi sitten kun olin siellä viimeksi käynyt.

Ravintola Rosmariinissa oli varattu meille ruokailu ja hyvä ruoka siellä olikin siihen hintaan nähden ja muutenkin oli mukava palvelu.

Vähän kävelin Marjukan ja Riitan kanssa keskustassa ja kävimme juomassa limsat ruuan päälle

Kaupat olivat jo kiinni kun oli lauantaipävä, muutenhan olisi tullut vähän shoppiltua sielläkin .

Kirkonkylässä Salmela vetää puoleensa

Salmelan monitaiteelliseen ohjelmaan kuuluvat kesäisin kuvataidenäyttelyt, konsertit, runotapahtumat, luennot, Merikanto-laulukilpailu sekä Nuorten taiteilijoiden kuvataidekilpailu. Salmelan taidenäyttelyt sijaitsevat Salmelan päärakennuksessa ja Domanderin näyttelyalueella, jossa näyttelytiloina toimivat vanha Apteekki, Posti, Palvelijan asunto ja piharakennukset sekä kahvila-ravintola Kesäheinässä ja veistosten vesipuistossa.
Salmelan kuvataidenäyttelyiden vuosittain vaihtuvina taiteilijoina on jo nimensä vakiinnuttaneita suomalaisen nykytaiteen kärkinimiä sekä runsaasti nuoria lahjakkuuksia. Kesän 2013 kuvataiteilijat ja Kesän Nuori taiteilija julkistetaan tammikuussa. Kesän 2013 aikana voi myös tutustua järjestyksessään kolmannen Nuorten taiteilijoiden kuvataidekilpailun parhaimmistoon. (Lähde Salmelan esitteestä)

Matka Salmelasta jatkui kirkonkylään kesäteatteri paikalle, väkeä oli runsaasti ja katsomokin oli hyvin laitettu niin ettei kastunut pienen sateen alettua näytöksen aikana

Mooseksen penninpyöritys oli kappaleen nimi Mooses ja muut kumppanit olivat hauskaa katsottavaa mut sitä tavallista teatteria, mitä on aina ollut noita kaksimielisiä juttuja ja vähän tekemällä tehtyä huumoria, sellaistahan se teatteri on. Kyllähän aika meni siinä mukavasti huonolla penkillä istuessa. Näyttelijät tekivät parhaansa ja olivat osaavia

Hieman laitan Mäntyharjun historiaa mukaan

1500-luvulla kolmen maakunnan rajat oli kiinnitetty niin, että ne kohtasivat Mäntyharjulla, Tarhaveden ja Juolasveden välisessä salmessa sijaitsevassa Naulasaaressa. Sinne hakattiin kallioon rajamerkiksi kolmikärki, josta Hämeen ja Savon vastainen raja lähti pohjoiseen, Savon ja Karjalan vastainen itään sekä Hämeen ja Karjalan vastainen raja etelään.
Pitäjä olikin hyvin hajanainen sotilaspappi Jaakko Pietarinpojan perustaessa seurakunnan vuonna 1595. Seurakuntaan tuli kuulumaan alueita kolmesta eri maakunnasta. Tämän lisäksi alue jakautui viiden eri hallintopitäjän alueisiin. Savon puoli kuului Pellosniemeen, Karjalan puoli Taipalsaareen ja Hämeen puoli jakautui Sysmän, Asikkalan ja Hollolan kesken. Kirkollisesti Mäntyharjun alue oli kuulunut ennen seurakunnan perustamista neljään seurakuntaan: Iittiin, Sysmään, Taipalsaareen ja Mikkeliin.
Huolimatta siitä, että Mäntyharju itsenäistyi omaksi seurakunnaksi ja pitäjäksi, pysyi sen sisäinen hallinto jatkuvasti hyvin sekavana. Hyvän kuvan sekavuudesta antaa selostus "Porvoon hiippakunnan papiston anomuksessa Kuninkaalle" syyskuun 9. päivältä v. 1741. Se on tehty siinä toivossa, että kuningas ryhtyisi asiaa korjaamaan: "Kaikki kurinpito on seurakunnassa käynyt mahdottomaksi niin hyvin seurakunnallisessa kuin poliittisessakin mielessä...seurakunta kun on jaettu ei ainoastaan kolmen läänin, Hämeen, Kymenkartanon ja Savon läänien osalle, vaan myöskin kolmen kihlakunnan, neljän käräjäpiirin, kolmen käskynhaltijan, kolmen manttaalikomissaarin, neljän kirjoituspaikan, neljän nimismiehen ja neljän siltavoudin alaisuuteen, joista kukaan ei asu pitäjässä." Vuonna 1743 hajanaisuutta lisäsi vielä Ruotsin ja Venäjän välinen valtakuntien raja, joka halkaisi pitäjän kahtia. Virallisesti saman valtakunnan osana koko kunta oli seuraavan kerran vasta 1812, kun se liitettiin Kymenkartanon lääniin. Mikkelin läänin osa Mäntyharjusta tuli 1822. Viimeisen suuren muutoksen kunta koki 1929, jolloin Pertunmaa erotettiin omaksi kunnakseen.
LähdehWikipedia
1800-luvun kuluessa Mäntyharjulle syntyi kolme asutustaajamaa: kirkonkylä, Toivola ja Savon radan valmistumisen seurauksena asemanseudun taajama.
Kunnan merkittävin teollisuuslaitos oli aikanaan Penttilän saha.
1800-luvull kuluessa Mäntyharjulle syntyi kolme asutustaajamaa: kirjonkylä, Toivola ja Savon radan vamistumisen seurauksenaemansedun taajama
Kunnan merkittävin teollisuuslaitos oli aikanaan Penttilän saha
Mouhun kylä on tullut tunnetuksi kansalaisodan aikaisesta taistelusta
Mäntyharjulla on ollut kolme kirkkoa . Vanhin rakennettiin jo kappeliseurakunnnan aikana, seuraava 1600-luvun lopulla ja nytkyinen Charles Bassin piirustusten mukaan 1800-luvun alkupuolella Nykyistä edeltäneen kirkon saarnastuoli on sijoitettu museona olevaan Mikkelin Kivisakastiin
Vanha alttaritaulu on edelleen Mäntyharjulla, mutta nykyinen alttaritaulu on mäntyharjulaisen Berndt Godenhjelmin maalaus, ensimmäinen hänen laajasta alttaritaulutuotannostaan.

Lisäksi muita kuuluisia mäntyharjulaisia ovat mm. kansanpelimanni ”Hassun-Pekko”, taiteilija Kake Randelin ja oopperalaulaja Taina Piira

kirjasto/historia/lahteet.htm#mantyharju