Maailman pilvet kerääntyyvät
taivaalleni, näen kaiken pysähtyneen
sielussani, tämä hetki,
katsonko väärin.
Minne matka ystävä pieni,
näetkö maailman hyvänä,
vai pahana.
Kerro se ystävä, niin voin auttaa,
hetket kuluvat hukkaan,
kukaan ei muista sinua.
Kun tulet taas, olet lähellä
arvoituksellinen, et koskaan
ymmärrä tätä.
Maailmankaikkeus on täällä,
tuhlaamme aikaa turhuuteen,
emme rakkauteen.
Me olemme rakkaus
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Upeaa tekstiä sinulta!Miten totta ovatkaan sanasi.Kuinka paljon tuhlaammekaan aikaa turhaan ja olemme täällä vain kerran, ainoassa ja ainutlaatuisessa elämässä.Rakkaus on voima, joka muuttaa meitäkin ja tätä maailmaa.Hieno runosi.
herkkä kaunis, niin todellinen kuitenkin hyvin runollinen on olemassa olosi, taivaasi pilvineen, todellakin tärkeintä on rakkaus eikä esimerkiksi maallisten mammonakasojen kasaaminen, runossasi on oikeanlaista voimaa
Emme menetä mitään, kun jaamme rakkautta.
Pidin tästä sinun kauniista runostasi<3
Lämmin kiitos sanoistasi<3
ajan vähyyden oivaltaa voi vasta kun tajuaa sitä kosolti tuhlanneen...
rakkaus ei ole automaatti, sihen kasvetaan rakkaudettomuuden kautta ponnistellen...
Sivut