Sade piiskaa vartaloani.
Antaa tuta Maan emon voimista,
antaa oikein olan takaa.
Minä enemmän kasvoni
ylös kohotan, käteni nostan
taivasta kohti hymyillen.
Emo rakeet päälleni heittää,
kipeää, kipeää tekee.
Minä kivun voitan,
ääneti itken.
Hymy huulilleni palaa,
pääni nostan ylpeänä.
Emo sen näkee,
Rakkauden luokseni lähettää.
Minä pääni lasken,
kuin satutettu Enkeli.
Selite:
tunnettani kuvaan. näin tänään, huomenna ehkä toisin.
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Lähetän voimia
Tässä runon minän särkyneiden toiveiden ja pettymyksen mielipaha yhdistyy ajatuksissa luonnonvoimien yhteyteen, antaen sadomasokistisen hyvänolon tunteen, kuin itsensä ruoskimisen jälkeen ja usko tulevaan rakkauteen palaa.
upeaa kerrontaa
Monenmoista ihmiseloon mahtuu
Herkkä, hyvä runo
Sivut