Tule, tule, ootan, ootan,
ikävä jo mulla kalvaa.
Särjet vuottaa, ahvensintit,
tule pois ja kalat palvaa.
Missä viivyt, missä viivyt,
suru on kuin tulenlieska,
sulle leivoin, sulle leivoin,
jäähtymässä kuuma rieska.
Ootko jäänyt, ootko jäänyt
vierahille lämpimille?
Itkuun puhkeen, itkuun puhkeen
vaivun koti tanhuville.
Nytpä näkyy, nytpä näkyy,
kulkee kulta peltosarkaa,
iloisesti lauleskellen
akka ukon kaulaan karkaa.
ikävä jo mulla kalvaa.
Särjet vuottaa, ahvensintit,
tule pois ja kalat palvaa.
Missä viivyt, missä viivyt,
suru on kuin tulenlieska,
sulle leivoin, sulle leivoin,
jäähtymässä kuuma rieska.
Ootko jäänyt, ootko jäänyt
vierahille lämpimille?
Itkuun puhkeen, itkuun puhkeen
vaivun koti tanhuville.
Nytpä näkyy, nytpä näkyy,
kulkee kulta peltosarkaa,
iloisesti lauleskellen
akka ukon kaulaan karkaa.
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
suurinta rakkautta pitkässä liitossa
Kaunis, ajaton katkelma :) Kiitos.
Sivut