Vuohipukki
kaalimaassa,
prinsessalla
mieli maassa.
Prinssi matkaan
karauttaa,
tahtoo neidon
vapauttaa.
Pukin mietteet,
jyrin, järin
Rakeillako,
kaiken särin?
Miettii, vahti kaalimaan,
tollottelee kummissaan!
Vuohipukki,
tummissansa
mustimmissa
kuteissansa
valvoo, katsoo
tuijottaa
nuoreen neitoon,
prinsessaan.
Piiskaa rakeet,
viljaa kaatuu,
oljenkorret lahoo,
maatuu,
mihin, mihin
tartutaan,
maahan aukko
aukeaa.
Neidon kahleet
kalisevat,
kiviluola kumajaa.
Tuskaisina
kansalaiset
odottavat auttajaa.
Ukkossäässä,
kruunu päässä
prinssi matkaan
karauttaa.
Runoratsun kavioista
säihkyy tulta, kipinää…
Sarvipäinen
vuohikuoma,
mustanilkka
pukki-ukki,
valvoo luolaa
ahkeraan,
rakastaen neitoaan.
Kipinöistä
vihan lieskat
avaruuteen kohoaa.
Taivaan kanteen
syttyy loimu.
Kadotusta!
Huutaa maa...
* * *
Kirkas, kuulas
kesäpäivä,
poistunut on
huolten häivä,
ukkospilvi muhinoi,
sateenkaaren
säkeet soi.
Sadepilvi,
- unijuomaa.
Katsos tuota
vuohikuomaa,
kieli lipoo,
läpättää
pukinparta
väpättää.
Jyrähtelee,
salamoitsee,
keijutytöt
ilakoitsee,
maahisilla
riemu on…
Vuohipukki,
sanaton!
Saada huikat,
juoda tästä,
nektarista imelästä
laitan alle ämpärin.
Kännikala tietenkin.
Pukki vetää
unijuomaa…
Tokko moista
kukaan huomaa.
Vahti nukkuu,
kellottaa,
sorkat taivoon
sojottaa.
Pegasoksen
siivet välkkyy,
metsäläisten
torvet helkkyy.
Prinssi neidon
vapauttaa
ketjut, kahleet
kimpoaa.
* * *
Kivun tietä
matka tämä.
Säilyäkö elävänä?
Sadunkeijun
viini on
voimajuoma
verraton.
kaalimaassa,
prinsessalla
mieli maassa.
Prinssi matkaan
karauttaa,
tahtoo neidon
vapauttaa.
Pukin mietteet,
jyrin, järin
Rakeillako,
kaiken särin?
Miettii, vahti kaalimaan,
tollottelee kummissaan!
Vuohipukki,
tummissansa
mustimmissa
kuteissansa
valvoo, katsoo
tuijottaa
nuoreen neitoon,
prinsessaan.
Piiskaa rakeet,
viljaa kaatuu,
oljenkorret lahoo,
maatuu,
mihin, mihin
tartutaan,
maahan aukko
aukeaa.
Neidon kahleet
kalisevat,
kiviluola kumajaa.
Tuskaisina
kansalaiset
odottavat auttajaa.
Ukkossäässä,
kruunu päässä
prinssi matkaan
karauttaa.
Runoratsun kavioista
säihkyy tulta, kipinää…
Sarvipäinen
vuohikuoma,
mustanilkka
pukki-ukki,
valvoo luolaa
ahkeraan,
rakastaen neitoaan.
Kipinöistä
vihan lieskat
avaruuteen kohoaa.
Taivaan kanteen
syttyy loimu.
Kadotusta!
Huutaa maa...
* * *
Kirkas, kuulas
kesäpäivä,
poistunut on
huolten häivä,
ukkospilvi muhinoi,
sateenkaaren
säkeet soi.
Sadepilvi,
- unijuomaa.
Katsos tuota
vuohikuomaa,
kieli lipoo,
läpättää
pukinparta
väpättää.
Jyrähtelee,
salamoitsee,
keijutytöt
ilakoitsee,
maahisilla
riemu on…
Vuohipukki,
sanaton!
Saada huikat,
juoda tästä,
nektarista imelästä
laitan alle ämpärin.
Kännikala tietenkin.
Pukki vetää
unijuomaa…
Tokko moista
kukaan huomaa.
Vahti nukkuu,
kellottaa,
sorkat taivoon
sojottaa.
Pegasoksen
siivet välkkyy,
metsäläisten
torvet helkkyy.
Prinssi neidon
vapauttaa
ketjut, kahleet
kimpoaa.
* * *
Kivun tietä
matka tämä.
Säilyäkö elävänä?
Sadunkeijun
viini on
voimajuoma
verraton.
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
uusi, vanha sekoittuu, ilmanala kuumentuu, vieras vaara,
viehko sen tässä johdantona tosisatujen, sateet rakeet sulavesi,
hetken kauhut pois jo pesi - onnellinen loppu on, piste runon
verraton
Sivut