Rakkauden aikapommi
Keväisessä kuusikossa laulurastas lurittaa,hämärässä taikapiiri, satuhenget vaeltaa.
Salot, jängät, vaaranrinteet tarua on tulvillaan,
kevätyössä salvat murtuu, mielen lukot aukeaa.
Jossakin nyt, kuulen täällä tikittää ja tikittää,
lahon kuusen kannon päällä naurusuinen pieni pää.
Kuka olet veikko kumma, kyselen ja kyselen
olet outo menninkäinen, sinua en tunne en.
Kasvoillasi valonkirkkaus, loiste, hohde auringon,
kädelläni kasvot peitän, mielessä nyt pelko on.
”0len rakkauden pommi, satuhenki lausahtaa,
mailla vinkuu vihan tuulet, mielten kivut ahdistaa.”
”Vielä koittaa toivon kevät, valon mahti valloittaa,
kirkkaudessa taikavoima, pimeys häipyy, katoaa."
Kevätillan uni hiipuu, metsätähdet pilkistää,
rastaan kanssa punarinta kilpalaulun virittää.
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Tämä on todella ihana, niin helposti saa kiinni sen tunteesta ja kuvasta.
Hyvin, hyvin, hyvin onnistunut mestariteos!🦋🦋🦋
nautin niistä istuissani.
Luonnon ääni ihanasti soi,
rakkauslaulun sieluun toi;)
Sivut