Läpi yön hän lentää unessaan
Herätessään toivoo. Voi kun uneen jäädä sais.
Maailmaa kiertäis siiviillään
Ja maan jos toisenkin valtais
Vaan päivä saapuu aina uudelleen.
Näkee silmillään kotkan nousevan
Voi kun yön siivet ainiaan kantais
Silloin tääl päivin käydä jaksais
Ikuiseen uneen hän haluaa
Ei oo päivil häneen enää valtaa
Silmänsä loistaa lailla safiirin
Hän nyt käy keskel noitain piirin
Sydän pimeän on hänet vallannut
On hän jo kauan pilviin halannut
Siipensä kun sais levittää
Maan huolet taaksensa jättää
Nyt auringon kuumuus polttelee siipiään
Haluis kaiken kaipuun heittää menemään
Seurata noita siivekkäitä unelmii
Vaan on päivät hälle julmii
Silmänsä loistaa lailla safiirin
Hän nyt käy keskel noitain piirin
Sydän siipien vain häntä kantaa
Hänelle siivet vois uuden alun antaa
Pelastajainsa saapuu hälle siivillään
Viimein pääsee lapsi pimeän lentään
Sydän siipien on nyt kanssa sotilaiden
Antoi armeija hälle uuden hengen
Saa viimein korkeuksiin lentää
Kunniaa hänen nimensä nyt kylvää
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
