Katson ylöspäin ja mietin tulevaa,
jospa kerran voisin vielä rakastaa.
Katsoa lempein silmin tätä maailmaa
Olla kerran vielä osa jotain suurempaa.
Mut mun sielu eilen varastettiin
se syvään kalliojärveen heitettiin.
En kenties sitä koskaan takaisin saa
Vaan joudun tyhjänä kuorena kulkemaan.
Kunpa mulla joskus taas sielu ois,
joka jälleen rakkautta tuntea vois.
Vaan nyt on mut tuomittu tappamaan
Sotilaana tämän julman suuren maan.
Johtajamme määräs mut ampumaan
Olen tottunut jo verta näkemään.
Jospa tästä julmuudesta pääsis pakoon
Takaisin sinne hellyydeen valoon.
Rakkaani elää jossain unelmissaan.
Sieluni varastettu hänen ongessaan.
Kunpa mulla joskus taas sielu ois,
joka jälleen rakkautta tuntea vois.
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi