Silmäsi näkee kaiken kaduilla niin paljaana, voisinpa piirtyä viereesi.
Olet siinä seinällä, katsellen alas meitä kaikkia, silti et minua nää.
Löysin kynän ja loin uuden elämän.
Et koskaan itkenyt, nyt luulen on kyynel silmässäis.
Silmäsi kertovat tarinan, en kysy uudestaan.
Nyt vasta näen mitä menetit, mikään ei ole ennallaan.
Rakkauteni piirsin sydämeen, kuvasi halkaisen, sillä tunnen olen kuin sinä....
piirtyisinpä viereesi...
Yhä odotan illan koittoa.
Hyvästi hiipuva rakkaus, kun kuvasi haihtuu.
Tulen kaipaamaan lämpöäsi, joka antoi turvan.
En piirrä enää uudestaan, kunnes aikani koittaa.
Olen elänyt jo pitkään.. Piirtäisinkö elämäni uudelleen .
Aamun koittaessa luulen....missasin kaiken
Kuka voisi minut pelastaa.......
Selite:
Perustuu osittain Sonata Arctican kappaleeseen Draw me
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi