Ensimmäinen vuotemme
oli täynnä etäisyyttä
joka ei onnistunut
repimään meitä erilleen
vaikka se totisesti yritti
koska ennen kaikkea
se oli läheisyyttä
välimatkasta huolimatta
enkä saa yhteen runoon
meitä millään mahtumaan
eiväthän ne 68 aiempaakaan
sisältäneet kuin murto-osan
mutta jos minun pitäisi yrittää
kertoisin meidän penkistämme
mukaani nimetystä seinästäsi
sammakosta yöpöydälläni
kaikenlaisista odotuksista
lyhyistä, pidemmistä
vuoden mittaisista
ja niiden täyttymyksistä
sateesta, josta olen ennenkin kirjoittanut
halauksista kaukaa ja onneksi myös oikeasti
kuinka aina saamme toisemme itkemään
ja nauramaan poskemme kipeiksi
kauneimmasta jälleennäkemisestä
ja kipeimmistä hyvästeistä
enkä unohtaisi rakkautta
kiintymystä, sidettä, tahtoa
huolta ja huolenpitoa
ymmärrystä, joka ylittää kaiken muun
eikä tämä ole viimeinen runoni, koska
meidän aikakautemme on vasta alussa
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Sivut