Kyllähän
minä
sinua rakastan
rakastanut
jo
elämän verran
Liian kauan
muistaakseni
kuinka siitä
kirjoitetaan
kuiskitaan
ja kadotaan
yhdeksi
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kyllähän
minä
sinua rakastan
rakastanut
jo
elämän verran
Liian kauan
muistaakseni
kuinka siitä
kirjoitetaan
kuiskitaan
ja kadotaan
yhdeksi
Kommentit
Todella kaunis ja koskettava runo.
Tässä on jotenkin melankolinen pohjavire, vaikka rakastaminen sinänsä hyvin onnellinen asia onkin. Runossa tiivistyy oivallisesti se pitkän parisuhteen vaihe, missä ne kovimmat alkuhuuman vaiheet on jo ohitettu ja tilalle tulee arki ja se arjessa näkyvä rakkaus. Kun niitä suurempia tunnemyrskyjä ei enää tule, niin vaikeaahan siitä voi olla inspiroitua kirjoittamaan niitä elämää suurempia runoja joita siinä myrskyisimmässä vaiheessa syntyy. Tämä on silti oikein kovin kaunis runo, joka herättää ainakin tässä lukijassa monenlaisia ajatuksia ja pohdintoja! Kyllä sinä osaat vieläkin kirjoittaa upeasti, ei se taito ole mihinkään kadonnut :)
Avoin pyyteetön rakkaus kestää ehjänä vuosista vuosiin.
Niiiiin upeasti sanottu tuo elämän verran rakastaminen, ihana runo!
Haikea,
todellinen,
varjostava;
koskettava.
Sivut