Hänen sydämensä lepatti,
kuten hautausmaan tuikut.
Levoton tuuli kuiskasi
Pahaenteiset taikaloitsut
Marraskuisessa metsässä.
Oi Kekri, oi Noitien yö!
Ja kohta kaksitoista lyö
Kolmen tien risteyksessä.
Miksi kuusikossa rapisee,
Puissa puhuri kuiskailee?
Haluatko elää suloisesti?
Siksi astuit yöhön pimeään.
Repäise kauniit vaatteesi,
Riisu itsesi alastomaksi!
Hyppää tuliseen kehään,
kutsuu Metsän Musta Pukki!
Laske aistit valloilleen.
Päästä irti! Päästä irti!
Yksilöllisyytesi on harha,
Ole eläin, sarvipää hirvi.
Joko viimein tunnet sen?
Hennon kutsun hiljaisuuden
Jossain väijyy tuo vaanija
tahtoen sielusi ikuisuuden.
Tämä on suuri kilpajuoksu,
Elämästä sekä kuolemasta.
Niin houkutteleva tuoksu,
Uhoaa rumimmasta pedosta.
Nuo silmät jotka kiiluvat,
Perkeleen liekit leimuavat!
Taivutat sirosti kaulaasi,
Ja hampaat uppoavat lihaasi.
kuten hautausmaan tuikut.
Levoton tuuli kuiskasi
Pahaenteiset taikaloitsut
Marraskuisessa metsässä.
Oi Kekri, oi Noitien yö!
Ja kohta kaksitoista lyö
Kolmen tien risteyksessä.
Miksi kuusikossa rapisee,
Puissa puhuri kuiskailee?
Haluatko elää suloisesti?
Siksi astuit yöhön pimeään.
Repäise kauniit vaatteesi,
Riisu itsesi alastomaksi!
Hyppää tuliseen kehään,
kutsuu Metsän Musta Pukki!
Laske aistit valloilleen.
Päästä irti! Päästä irti!
Yksilöllisyytesi on harha,
Ole eläin, sarvipää hirvi.
Joko viimein tunnet sen?
Hennon kutsun hiljaisuuden
Jossain väijyy tuo vaanija
tahtoen sielusi ikuisuuden.
Tämä on suuri kilpajuoksu,
Elämästä sekä kuolemasta.
Niin houkutteleva tuoksu,
Uhoaa rumimmasta pedosta.
Nuo silmät jotka kiiluvat,
Perkeleen liekit leimuavat!
Taivutat sirosti kaulaasi,
Ja hampaat uppoavat lihaasi.
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit