Maa metsäin takaa

Katseessasi on smaragdia.
Kumoan tuota lumojuomaa,
Juovuttavaa absinttia.
Ja vielä lisää tuokaa!

Vihreää keijua metsien,
Pääni täysin sekoittaen.
Kaste lehdon spiraalien,
Valtavien kotkansiipien.

Sananjalkain kukista,
Mysteeristä keskikesän.
Vaikka syksy käy portista,
Yhä tunnen hehkun lämpimän.

Vuorilta metsäin takaa,
Joelta muinaisen Prinsessan.
Mun sitä siemailla antakaa,
Ja voitan vaikka kuoleman.